Ensihoitajien näkemyksiä ensihoitajan laajenevasta työnkuvasta
Paussu, Onni-Eemeli; Pylsy, Jesse (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103223660
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202103223660
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kuvaillaan ensihoitajien näkemyksiä heidän työnkuvansa nykytilasta ja siihen kohdistuvista muutoksista Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin sähköpostitse sairaanhoitopiirin ensihoitajille.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Teoriaosuudessa käsitellään ensihoitopalvelun nykytilaa ja historiaa, sekä ensihoitokoulutusta. Teoriaosuus koostuu ulko- ja kotimaisista alan tutkimuksista, kirjallisuudesta sekä palvelutasopäätöksestä ja sairaanhoitopiirin strategiasta. Kyselyyn vastasi yhteensä 29 vastaajaa, joista 28 antoi luvan käyttää vastauksiaan opinnäytetyössä. Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä, ja tulokset analysoitiin Webropolin avulla.
Opinnäytetyössä selvitettiin, miten ensihoitajat kokevat työnkuvansa muuttuneen ja miten he kokevat sen muuttuvan tulevaisuudessa. Kyselyyn osallistuneet ensihoitajat kokivat tietyn tyyppisten tehtävämäärien nousseen tietyillä osa-alueilla, erityisesti hoidontarpeen arvioinnin kiireettömillä tehtävillä sekä erilaisten sosiaalisiin hätätilanteisiin liittyvien tehtävien koettiin lisääntyneen. Yhden hengen liikkuvaa päivystysyksikköä pidettiin toimivana konseptina, ja sen koettiin vähentävän ensihoidon kuormitusta. Kotisairaanhoidon ja ensihoidon yhteystyön uskottiin jatkuvan tulevaisuudessakin.
Ensihoitajakoulutuksessa nähtiin kehittämistarpeita, jotka liittyivät kiireettömien tehtävien hoitoon sekä vähentyneeseen käytännön opetukseen. Sosiaali- ja terveysalan uudistus näyttäytyi epävarmuutta tuovana tekijänä, ja epävarmuuteen vaikutti osaltaan uudistuksen kaatuminen kesken kyselyn. Opinnäytetyössä nousi esiin monenlaisia näkemyksiä ensihoidon työnkuvan muuttumisesta ja laajenemisesta, sekä koulutukseen liittyviä kehitysideoita.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Teoriaosuudessa käsitellään ensihoitopalvelun nykytilaa ja historiaa, sekä ensihoitokoulutusta. Teoriaosuus koostuu ulko- ja kotimaisista alan tutkimuksista, kirjallisuudesta sekä palvelutasopäätöksestä ja sairaanhoitopiirin strategiasta. Kyselyyn vastasi yhteensä 29 vastaajaa, joista 28 antoi luvan käyttää vastauksiaan opinnäytetyössä. Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä, ja tulokset analysoitiin Webropolin avulla.
Opinnäytetyössä selvitettiin, miten ensihoitajat kokevat työnkuvansa muuttuneen ja miten he kokevat sen muuttuvan tulevaisuudessa. Kyselyyn osallistuneet ensihoitajat kokivat tietyn tyyppisten tehtävämäärien nousseen tietyillä osa-alueilla, erityisesti hoidontarpeen arvioinnin kiireettömillä tehtävillä sekä erilaisten sosiaalisiin hätätilanteisiin liittyvien tehtävien koettiin lisääntyneen. Yhden hengen liikkuvaa päivystysyksikköä pidettiin toimivana konseptina, ja sen koettiin vähentävän ensihoidon kuormitusta. Kotisairaanhoidon ja ensihoidon yhteystyön uskottiin jatkuvan tulevaisuudessakin.
Ensihoitajakoulutuksessa nähtiin kehittämistarpeita, jotka liittyivät kiireettömien tehtävien hoitoon sekä vähentyneeseen käytännön opetukseen. Sosiaali- ja terveysalan uudistus näyttäytyi epävarmuutta tuovana tekijänä, ja epävarmuuteen vaikutti osaltaan uudistuksen kaatuminen kesken kyselyn. Opinnäytetyössä nousi esiin monenlaisia näkemyksiä ensihoidon työnkuvan muuttumisesta ja laajenemisesta, sekä koulutukseen liittyviä kehitysideoita.