Keski- Suomen hyvinvointialueen kotihoidon ja tukipalveluiden työajanseurannan tulokset: palveluvastaavien työajan jakautuminen henkilöstöjohtamisen näkökulmasta
Nieminen, Maarit (2025)
Nieminen, Maarit
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504308383
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504308383
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli tehdä nykytilan selvitys Keski- Suomen hyvinvointialueella kotihoidon ja tuki-palveluissa työskentelevien palveluvastaavien työn sisällöstä ja työajan jakautumisesta erilaisiin työtehtäviin organisaatiossa tehdyn työajanseurannan perusteella. Tavoitteena oli saada tietoa palveluvastaavien työajan tarkoituksenmukaisimpaan kohdentumiseen ja työnkuvan kehittämiseen. Opinnäytetyössä keskityttiin työajanseurannan osioista henkilöstöhallinnon päätoimintoluokkaan ja työtehtäviin.
Opinnäytetyössä käytettiin organisaation keräämää valmista työajanseurannan aineistoa. Työajanseurannan aineisto kerättiin organisaatiossa loka- marraskuussa 2024 kahden erillisen viikon ajalta. Työajan-seurannassa käytettiin pohjana lomaketta, joka oli alun perin rakennettu toimintolaskentaperiaatteella. Työajanseurannassa palveluvastaavien työtehtävät oli jaettu kahdeksaan johtamista kuvaavaan päätoimintoluokkaan. Päätoimintoluokkia olivat henkilöstöhallinto, taloushallinto, toiminnan suunnittelu- ja arviointi, asiakasprosessit, yhteistyö, koulutus/tutkimus- ja hoitotyön kehittämistoiminta, henkilökohtainen aika ja muu työ. Päätoimintoluokkien alla oli alaluokkia, jotka oli jaoteltu erilaisiin työtehtäviin.
Valmista työajanseurannan aineistoa käsiteltiin opinnäytetyössä määrällisen tutkimuksen keinoin ja ryhmiteltiin toimintoluokittain. Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että päätoimintoluokista eniten työaikaa, yli kolmannes, käytettiin henkilöstöhallinnon tehtäviin. Henkilöstöhallinnon tehtävistä palveluvastaavilla kului yli puolet työajasta viestinnän ja resurssisuunnittelun tehtäviin. Palveluvastaavien päivittäinen työaika käytettiin suurelta osin päivittäiseen nopeatempoiseen reaktiiviseen toimintaan.
Opinnäytetyössä käytettiin organisaation keräämää valmista työajanseurannan aineistoa. Työajanseurannan aineisto kerättiin organisaatiossa loka- marraskuussa 2024 kahden erillisen viikon ajalta. Työajan-seurannassa käytettiin pohjana lomaketta, joka oli alun perin rakennettu toimintolaskentaperiaatteella. Työajanseurannassa palveluvastaavien työtehtävät oli jaettu kahdeksaan johtamista kuvaavaan päätoimintoluokkaan. Päätoimintoluokkia olivat henkilöstöhallinto, taloushallinto, toiminnan suunnittelu- ja arviointi, asiakasprosessit, yhteistyö, koulutus/tutkimus- ja hoitotyön kehittämistoiminta, henkilökohtainen aika ja muu työ. Päätoimintoluokkien alla oli alaluokkia, jotka oli jaoteltu erilaisiin työtehtäviin.
Valmista työajanseurannan aineistoa käsiteltiin opinnäytetyössä määrällisen tutkimuksen keinoin ja ryhmiteltiin toimintoluokittain. Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että päätoimintoluokista eniten työaikaa, yli kolmannes, käytettiin henkilöstöhallinnon tehtäviin. Henkilöstöhallinnon tehtävistä palveluvastaavilla kului yli puolet työajasta viestinnän ja resurssisuunnittelun tehtäviin. Palveluvastaavien päivittäinen työaika käytettiin suurelta osin päivittäiseen nopeatempoiseen reaktiiviseen toimintaan.