Autotallin lämmitysjärjestelmän valinta
Heikkinen, Henri (2025)
Heikkinen, Henri
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504308386
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504308386
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä vertailtiin erilaisten autotalliin soveltuvien lämmitysjärjestelmien keskinäistä taloudellisuutta toisiinsa nähden laskennallisesti, mutta myös käytön vaivattomuuden kannalta. Lämmitysjärjestelmän valinta on yksi merkittävin päätös, jonka rakennushankkeeseen ryhtyvän on tehtävä. Lisäksi on hyvä ottaa huomioon jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa mahdollinen lämmitysjärjestelmän muutostarpeen mahdollistaminen.
Nykyinen lainsäädäntö vaatii, että niin rakennus kuin myös sen lämmitysjärjestelmä kuluttavat energiaa säästeliäästi ja energian olisi hyvä olla peräisin uusiutuvista energialähteistä. Lämmitysjärjestelmän vertailua ennen laskettiin rakennuksen lämmityslaitteistolta vaadittava teho mitoitusolosuhteissa. Tämän lisäksi määriteltiin lämpöenergian enimmäismäärä, jonka rakennuksen voidaan sallia kuluttavan vuodessa. Näiden reunaehtojen perusteella vertailuun valittiin sähkölämmitys, kolme erilaista lämpöpumppua sekä puu- ja pellettilämmitys.
Lämmitysjärjestelmän valintaan liittyvää epävarmuutta aiheutti eniten se, että tulevan rakennuksen käyttöastetta on haastava arvioida tarkasti, mutta sen oletetaan olevan suhteellisen alhainen. Rakennuksen vaadittu sisälämpötila on suuren osan lämmityskautta alhainen, eli noin + 5 celsiusastetta, mutta se voidaan tarvittaessa nostaa +15–17 celsiusasteeseen. Lämmitysjärjestelmän on siis oltava investointikustannuksiltaan kuin myös käytönaikaisilta kustannuksiltaan mahdollisimman hyvä kompromissi.
Taloudellinen vertailu lämmitysjärjestelmien välillä suoritettiin Motiva Oy:n lämmitystapojen vertailulaskurilla, ja vertailun laskenta-aikana käytettiin lämmitysjärjestelmien tyypillistä keskimääräistä käyttöikää, joka on noin 20 vuotta. Järjestelmiä karsittiin pois vertailusta myös muuten kuin laskennallisesti. Puulämmitysjärjestelmästä vaihtoehtona luovuttiin tässä kohteessa sen vaatiman suuren tilan, sekä ajankäytön vuoksi. Lisäksi puulämmitykseen liittyy aina yleisesti tulipalo riski, sekä lämmityskattilaan räjähdysriski.
Tämän opinnäytetyön vertailujen pohjalta tähän kohteeseen kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi lämmitysjärjestelmäksi valikoitui 5000 kWh:n vuosikulutuksella Ilmalämpöpumppu ja sähkökattila, jolla voidaan tarvittaessa lämmittää lattialämmitysvesi. Mikäli energian kulutus on tätä merkittävästi suurempi, on syytä harkita myös lattialämmitysveden lämmittämistä lämpöpumpulla, jolloin ostoenergian kulutus laskee merkittävästi.
Nykyinen lainsäädäntö vaatii, että niin rakennus kuin myös sen lämmitysjärjestelmä kuluttavat energiaa säästeliäästi ja energian olisi hyvä olla peräisin uusiutuvista energialähteistä. Lämmitysjärjestelmän vertailua ennen laskettiin rakennuksen lämmityslaitteistolta vaadittava teho mitoitusolosuhteissa. Tämän lisäksi määriteltiin lämpöenergian enimmäismäärä, jonka rakennuksen voidaan sallia kuluttavan vuodessa. Näiden reunaehtojen perusteella vertailuun valittiin sähkölämmitys, kolme erilaista lämpöpumppua sekä puu- ja pellettilämmitys.
Lämmitysjärjestelmän valintaan liittyvää epävarmuutta aiheutti eniten se, että tulevan rakennuksen käyttöastetta on haastava arvioida tarkasti, mutta sen oletetaan olevan suhteellisen alhainen. Rakennuksen vaadittu sisälämpötila on suuren osan lämmityskautta alhainen, eli noin + 5 celsiusastetta, mutta se voidaan tarvittaessa nostaa +15–17 celsiusasteeseen. Lämmitysjärjestelmän on siis oltava investointikustannuksiltaan kuin myös käytönaikaisilta kustannuksiltaan mahdollisimman hyvä kompromissi.
Taloudellinen vertailu lämmitysjärjestelmien välillä suoritettiin Motiva Oy:n lämmitystapojen vertailulaskurilla, ja vertailun laskenta-aikana käytettiin lämmitysjärjestelmien tyypillistä keskimääräistä käyttöikää, joka on noin 20 vuotta. Järjestelmiä karsittiin pois vertailusta myös muuten kuin laskennallisesti. Puulämmitysjärjestelmästä vaihtoehtona luovuttiin tässä kohteessa sen vaatiman suuren tilan, sekä ajankäytön vuoksi. Lisäksi puulämmitykseen liittyy aina yleisesti tulipalo riski, sekä lämmityskattilaan räjähdysriski.
Tämän opinnäytetyön vertailujen pohjalta tähän kohteeseen kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi lämmitysjärjestelmäksi valikoitui 5000 kWh:n vuosikulutuksella Ilmalämpöpumppu ja sähkökattila, jolla voidaan tarvittaessa lämmittää lattialämmitysvesi. Mikäli energian kulutus on tätä merkittävästi suurempi, on syytä harkita myös lattialämmitysveden lämmittämistä lämpöpumpulla, jolloin ostoenergian kulutus laskee merkittävästi.