Tuulivoimaloiden ja tuulivoimapuistojen valvontatyö

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsitteli tuulivoimaloissa, tuulivoimapuistoissa ja niihin liittyvissä tiloissa pelastusviranomaisen valvontatyötä ja sen lainsäädännöllistä perustaa. Pelastusviranomaisen valvontatyön tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta sekä vähentää onnettomuuksia. Tämän opinnäytetyön tuloksena luotiin pelastusviranomaiselle katsaus tuulivoima-alan turvallisuutta koskevaan lainsäädäntöön sekä Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ARVI-lomakkeita mukaileva valvontakortti.

Suomessa on jo nyt tuotantokäytössä merkittävä määrä tuulivoimaloita ja lisää rakennetaan nykyisten tietojen ja tulevaisuudennäkymien mukaan tulevan vuosikymmenen aikana kiihtyvällä tahdilla. Tämä asettaa haasteita pelastuslaitoksen valvontatyötä tekeville viranomaisille, sillä tuulivoimalat ovat verrattain uusi valvontakohdetyyppi ja ne eivät ole vielä kaikilla pelastuslaitoksilla päässeet mukaan aktiiviseen valvontakohdekiertoon. Valvontatyön tasalaatuistamiseksi sekä valvontakäynnin helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi taustalla vaikuttavan lainsäädännön tunteminen on ratkaisevassa asemassa.

Pelastusviranomaisen valvontatyö on julkisen vallan käyttöä, ja tämän tulee aina perustua lakiin. Tämän takia tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin pelastus- ja kemikaaliturvallisuuslain kautta pelastusviranomaisen valvontatyötä ja sen edellytyksiä tuulivoimalaympäristössä. Vaikka pelastusviranomainen valvoo lain mukaan vain pelastuslain 2. ja 3. luvun mukaisia asioita sekä kemikaaliturvallisuuslaissa sille osoitettuja sisältöjä, voidaan näiden lakien pykälien tulkitsemiseen kuitenkin hakea rajapintoja muusta lainsäädännöstä sekä standardeista ja ohjeista.

Opinnäytetyöprosessin aikana kävi selväksi, ettei suomalainen pelastus- tai rakennuslainsäädäntö tai rakentamista ohjaava asetusten viidakko aseta juurikaan turvallisuusvaatimuksia tuulivoimaloille. Pelastuslain ja kemikaaliturvallisuuslain perusteella valvottavaa yksittäisessä tuulivoimalassa on melko vähän. Onnettomuuden sattuessa etenkin taloudelliset sekä työntekijöiden henkeen ja terveyteen kohdentuvat seuraukset, voivat olla merkittäviä, joten valvonnan kohdistaminen oikeisiin asioihin on ratkaisevaa.