Yksi yksikkö, monta maailmaa : kulttuurisensitiivisyyden toteutuminen työntekijöiden silmin
Salin, Inka (2025)
Salin, Inka
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051311123
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051311123
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin kulttuurisensitiivisyyden toteutumista perheitä vastaanottavassa yksikössä hyvinvointialueella. Työ sai alkunsa tarpeesta vahvistaa työntekijöiden valmiuksia kohdata eri kulttuuritaustoista tulevia asiakasperheitä yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti. Aiheen ajankohtaisuutta korostaa väestön kasvava monimuotoisuus ja sen myötä lisääntyneet vaatimukset kulttuurisensitiiviselle toiminnalle.
Opinnäytetyön tietoperusta rakennettiin kulttuurisensitiivisyyttä, arvostavaa kohtaamista, kulttuurisia oikeuksia sekä kulttuurienvälisen herkkyyden kehitysmallia käsittelevästä kirjallisuudesta ja tutkimuksista. Kulttuurisensitiivisyys on osa sosiaali- ja terveysalan ammatillista osaamista, ja se tukee yhdenvertaisuuden sekä ihmisoikeuksien toteutumista palveluissa. Ilman yhteistä linjaa kulttuurisensitiivisyys jää helposti yksittäisten työntekijöiden asenteiden ja osaamisen varaan.
Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja sähköisellä kyselyllä. Haastattelut ja kysely toteutettiin yksikön työntekijöille. Aineistot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, ja niiden tarkastelussa hyödynnettiin triangulaatiota.
Tuloksista kävi ilmi, että kulttuurisensitiivisyys koettiin tärkeäksi, mutta sen toteutuminen vaihteli yksikön sisällä. Yhteisten käytäntöjen ja linjauksien puute aiheutti epävarmuutta työntekijöissä ja vaikutti osaltaan asiakaskohtaamisen laatuun. Viestinnän haasteet, kuten tulkkauksen epäselvyys ja kielimuuri, nousivat keskeisiksi esteiksi ymmärtävälle kohtaamiselle. Työntekijät toivat esiin tarpeen yhtenäisemmälle ohjeistukselle sekä koulutukselle.
Työ rakentuu siten, että aluksi esitellään tilaajayksikkö ja sen toimintaympäristö, minkä jälkeen tarkastellaan aiheeseen liittyvää tietoperustaa. Menetelmäluku esittelee aineistonkeruun ja analyysin keinot. Tuloksia käsitellään teemoittain, ja lopuksi esitetään kehittämisehdotukset sekä työn tuotokset, joita ovat aihelistaus ja jalkautussuunnitelma. This thesis explored the implementation of cultural sensitivity in a family reception unit operating within a Finnish welfare services county. The study was motivated by an identified need to strengthen staff competencies in interacting with client families from different cultural backgrounds in a respectful and equitable manner. The topic is highly relevant in the context of increasing cultural diversity and evolving demands in social services.
The theoretical framework of the thesis was based on concepts of cultural sensitivity, appreciative encounters, the right to one’s own culture, and the developmental model of intercultural sensitivity. In the social and health care sector, cultural sensitivity is considered a fundamental part of professional competence and essential for the promotion of equality and human rights. In the absence of common guidelines, it tends to rely heavily on the attitudes and experiences of individual workers.
Data were collected through semi-structured interviews and an electronic questionnaire targeted at the unit’s staff. The material was analyzed using data-driven content analysis and triangulation was used to strengthen the reliability of the findings.
Although cultural sensitivity was considered important, its practical implementation varied across the unit. A lack of common practices and guidelines created uncertainty and affected the consistency of client encounters. Communication challenges - such as language barriers and unclear interpretation - emerged as key barriers to mutual understanding. Staff members expressed a need for clearer guidance and further training.
As a result, a list of topics was developed to support culturally sensitive encounters. It brings together key points that can be used in the unit’s internal development work and in the creation of future guidelines.
Opinnäytetyön tietoperusta rakennettiin kulttuurisensitiivisyyttä, arvostavaa kohtaamista, kulttuurisia oikeuksia sekä kulttuurienvälisen herkkyyden kehitysmallia käsittelevästä kirjallisuudesta ja tutkimuksista. Kulttuurisensitiivisyys on osa sosiaali- ja terveysalan ammatillista osaamista, ja se tukee yhdenvertaisuuden sekä ihmisoikeuksien toteutumista palveluissa. Ilman yhteistä linjaa kulttuurisensitiivisyys jää helposti yksittäisten työntekijöiden asenteiden ja osaamisen varaan.
Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja sähköisellä kyselyllä. Haastattelut ja kysely toteutettiin yksikön työntekijöille. Aineistot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, ja niiden tarkastelussa hyödynnettiin triangulaatiota.
Tuloksista kävi ilmi, että kulttuurisensitiivisyys koettiin tärkeäksi, mutta sen toteutuminen vaihteli yksikön sisällä. Yhteisten käytäntöjen ja linjauksien puute aiheutti epävarmuutta työntekijöissä ja vaikutti osaltaan asiakaskohtaamisen laatuun. Viestinnän haasteet, kuten tulkkauksen epäselvyys ja kielimuuri, nousivat keskeisiksi esteiksi ymmärtävälle kohtaamiselle. Työntekijät toivat esiin tarpeen yhtenäisemmälle ohjeistukselle sekä koulutukselle.
Työ rakentuu siten, että aluksi esitellään tilaajayksikkö ja sen toimintaympäristö, minkä jälkeen tarkastellaan aiheeseen liittyvää tietoperustaa. Menetelmäluku esittelee aineistonkeruun ja analyysin keinot. Tuloksia käsitellään teemoittain, ja lopuksi esitetään kehittämisehdotukset sekä työn tuotokset, joita ovat aihelistaus ja jalkautussuunnitelma.
The theoretical framework of the thesis was based on concepts of cultural sensitivity, appreciative encounters, the right to one’s own culture, and the developmental model of intercultural sensitivity. In the social and health care sector, cultural sensitivity is considered a fundamental part of professional competence and essential for the promotion of equality and human rights. In the absence of common guidelines, it tends to rely heavily on the attitudes and experiences of individual workers.
Data were collected through semi-structured interviews and an electronic questionnaire targeted at the unit’s staff. The material was analyzed using data-driven content analysis and triangulation was used to strengthen the reliability of the findings.
Although cultural sensitivity was considered important, its practical implementation varied across the unit. A lack of common practices and guidelines created uncertainty and affected the consistency of client encounters. Communication challenges - such as language barriers and unclear interpretation - emerged as key barriers to mutual understanding. Staff members expressed a need for clearer guidance and further training.
As a result, a list of topics was developed to support culturally sensitive encounters. It brings together key points that can be used in the unit’s internal development work and in the creation of future guidelines.