”Että me tässä nyt yhdessä käydään näitä ongelmia vastaan” : ryhmätoiminnan merkitys psykososiaalisen tuen muotona avohuumehoidon yksikössä
Seppä, Laura (2025)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051411576
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051411576
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin ryhmätoiminnan merkitystä avohuumehoidon yksikössä keskittyen ryhmätoimintaan ja psykososiaalisen tuen merkitykseen päihderiippuvuuden hoidossa. Työssä tarkasteltiin, miten ryhmätoiminnasta saatu vertaistuki auttoi päihteettömänä pysymisessä ja tarjosi yhteenkuuluvuuden tunteen. Laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata asiakkaiden omia näkemyksiä heidän omasta todellisuudestansa. Tavoitteena oli tuottaa yksikölle tietoa siitä, miten ryhmätoimintaa voisi kehittää. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä pirkanmaalaisen avohuumehoidon yksikön kanssa.
Tietoperustassa tarkasteltiin aiheen keskeisiä käsitteitä: päihderiippuvuutta, vertaistukea sekä ryhmätoimintaa. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla avohuumehoidon yksikön asiakkailta. Haastatteluja kertyi yhteensä yhdeksän. Opinnäytetyössä laadullinen tutkimus tarjosi mahdollisuuden tutkia, miten ryhmätoiminta vaikuttaa asiakkaiden kuntoutukseen ja elämänlaatuun, erityisesti avohuumehoidon yksikössä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä hyödyntäen, ja analyysin tavoitteena oli kuvata, ymmärtää ja tulkita tutkittavaa kohdetta tai ilmiötä. Analyysi oli aineistolähtöistä, eli teemat rakentuivat löydettyjen toistuvien ja merkityksellisten aiheiden perusteella ilman ennakko-olettamuksia. Analyysissä muodostui kolme yläteemaa: vertaistuki päihteettömyyden tukena, ryhmään osallistujien aiempi yhteys toisiinsa niin osallistumisen motivaattorina kuin esteenä sekä yhteenkuuluvuuden tunteen merkitys ryhmätoiminnassa.
Tutkimustulosten mukaan asiakkaiden kokemuksissa ryhmätoiminnasta ja sen vaikutuksista heidän hyvinvointiinsa merkityksellisiksi osoittautuivat vertaistuki päihteettömyyden tukena, yhteenkuuluvuuden tunne sekä osallistujien aiempi yhteys toisiinsa. Ryhmätoiminta asiakkaille psykososiaalisen tuen muotona ilmeni merkittäväksi. Ryhmätoiminnan koettiin tukevan päihteettömyyttä tukevana ja lisäävän yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun sai jakaa vertaisten kesken omia kokemuksiaan. Vaikka osa haastateltavista kertoi päihteettömyyttään tukevan tuntemattomien ryhmäläisten vertaistuki, suurin osa koki tuntea entuudestaan ryhmään osallistujia. Osallistujien aiempi yhteys toisiinsa osoittautui yhdeksi tutkimuksen tärkeimmistä havainnoista.
Jatkokehittämiselle jäi tarvetta opinnäytetyön tulosten perusteella. Haastateltavat toivoivat yksilöllisempää lähestymistapaa ryhmien muodostamiseen. Kun ryhmän ilmapiiri ja toiminta tukee osallistujien tarpeita, syntyy ympäristö, jossa voidaan rakentaa pysyvää muutosta. The aim of this thesis was to study the significance of group activities in an outpatient drug treatment unit, focusing on the importance of psychosocial support in the treatment of substance abuse. The thesis addressed how group activities offer clients peer support and a sense of belonging, during their substance abuse treatment. The purpose of the thesis was to study clients' experiences of group activities, with the aim of obtaining information for the unit on how group activities could be developed. The thesis was research-based and conducted in cooperation with an outpatient drug treatment unit in Pirkanmaa.
The theoretical background consists of the key concepts of the thesis: substance abuse, peer support and group activities. The research material was collected through semi-structured thematic interviews. Nine interviews were conducted. The aim of the qualitative research was to describe the client's own view of their reality. In the thesis, qualitative research offered the opportunity to study how group activities affect clients' rehabilitation and quality of life, especially in an outpatient drug treatment unit. Three overarching themes emerged from the analysis; peer support as support for abstinence, the group participants' previous connection to each other as a motivator and obstacle to participation, and the importance of a sense of belonging in group activities.
Based on the research results, the clients' experiences of group activities and their effects on their well-being include peer support, a sense of belonging, and the participants' previous connection to each other. The significance of group activities for clients as a form of psychosocial support is significant. Group activities were perceived as supporting abstinence, and it increased the clients' sense of belonging when they were able to share their own experiences with their peers. The participants' previous connection with each other turned out to be one of the most important findings of the study.
According to the research results, there is a need for further development. The interviewees hoped for a more individualized approach to forming groups. When the atmosphere and activities of a group cater to the needs of the participants, it creates an environment that fosters lasting change.
Tietoperustassa tarkasteltiin aiheen keskeisiä käsitteitä: päihderiippuvuutta, vertaistukea sekä ryhmätoimintaa. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla avohuumehoidon yksikön asiakkailta. Haastatteluja kertyi yhteensä yhdeksän. Opinnäytetyössä laadullinen tutkimus tarjosi mahdollisuuden tutkia, miten ryhmätoiminta vaikuttaa asiakkaiden kuntoutukseen ja elämänlaatuun, erityisesti avohuumehoidon yksikössä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä hyödyntäen, ja analyysin tavoitteena oli kuvata, ymmärtää ja tulkita tutkittavaa kohdetta tai ilmiötä. Analyysi oli aineistolähtöistä, eli teemat rakentuivat löydettyjen toistuvien ja merkityksellisten aiheiden perusteella ilman ennakko-olettamuksia. Analyysissä muodostui kolme yläteemaa: vertaistuki päihteettömyyden tukena, ryhmään osallistujien aiempi yhteys toisiinsa niin osallistumisen motivaattorina kuin esteenä sekä yhteenkuuluvuuden tunteen merkitys ryhmätoiminnassa.
Tutkimustulosten mukaan asiakkaiden kokemuksissa ryhmätoiminnasta ja sen vaikutuksista heidän hyvinvointiinsa merkityksellisiksi osoittautuivat vertaistuki päihteettömyyden tukena, yhteenkuuluvuuden tunne sekä osallistujien aiempi yhteys toisiinsa. Ryhmätoiminta asiakkaille psykososiaalisen tuen muotona ilmeni merkittäväksi. Ryhmätoiminnan koettiin tukevan päihteettömyyttä tukevana ja lisäävän yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun sai jakaa vertaisten kesken omia kokemuksiaan. Vaikka osa haastateltavista kertoi päihteettömyyttään tukevan tuntemattomien ryhmäläisten vertaistuki, suurin osa koki tuntea entuudestaan ryhmään osallistujia. Osallistujien aiempi yhteys toisiinsa osoittautui yhdeksi tutkimuksen tärkeimmistä havainnoista.
Jatkokehittämiselle jäi tarvetta opinnäytetyön tulosten perusteella. Haastateltavat toivoivat yksilöllisempää lähestymistapaa ryhmien muodostamiseen. Kun ryhmän ilmapiiri ja toiminta tukee osallistujien tarpeita, syntyy ympäristö, jossa voidaan rakentaa pysyvää muutosta.
The theoretical background consists of the key concepts of the thesis: substance abuse, peer support and group activities. The research material was collected through semi-structured thematic interviews. Nine interviews were conducted. The aim of the qualitative research was to describe the client's own view of their reality. In the thesis, qualitative research offered the opportunity to study how group activities affect clients' rehabilitation and quality of life, especially in an outpatient drug treatment unit. Three overarching themes emerged from the analysis; peer support as support for abstinence, the group participants' previous connection to each other as a motivator and obstacle to participation, and the importance of a sense of belonging in group activities.
Based on the research results, the clients' experiences of group activities and their effects on their well-being include peer support, a sense of belonging, and the participants' previous connection to each other. The significance of group activities for clients as a form of psychosocial support is significant. Group activities were perceived as supporting abstinence, and it increased the clients' sense of belonging when they were able to share their own experiences with their peers. The participants' previous connection with each other turned out to be one of the most important findings of the study.
According to the research results, there is a need for further development. The interviewees hoped for a more individualized approach to forming groups. When the atmosphere and activities of a group cater to the needs of the participants, it creates an environment that fosters lasting change.