Opas työnantajalle – Kokemusosaamisen siirtymisen edistäminen jatkuvassa vuoropuhelussa
Vuori, Fanni-Emilia (2025)
Vuori, Fanni-Emilia
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051411561
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051411561
Tiivistelmä
Tämä on toiminnallinen opinnäytetyö, joka käsittelee yhteistoimintalain säädöksiä jatkuvan vuoropuhelun osalta sekä sitä, kuinka jatkuva vuoropuhelu voi edistää työntekijöiden osaamisen tunnistamista, siirtymistä ja jakamista henkilöstön kesken. Tarkastelu rajattiin koskemaan työntekijän kokemuksista, havainnoista ja kohtaamisista muodostuvaa osaamista. Kokemusosaaminen on yksi hiljaisen tiedon muodoista.
Työn tavoitteena oli luoda ytimekäs, visuaalinen ja käytännönläheinen opas, joka tarjoaa työnantajalle ohjeita jatkuvan vuoropuhelun toteuttamiseen sekä neuvoja tunnistaa ja rakentaa tilanteita, joissa työntekijöiden kokemusosaaminen tulee näkyväksi ja siirtyy työntekijältä toiselle. Opas tarjoaa organisaation johdolle ja työnantajille strategisen työkalun toteuttaa jatkuvaa vuoropuhelua.
Työ koostui johdannosta, tietoperustasta, toiminnallisesta osuudesta ja pohdinnasta. Johdannossa asetettiin työn tavoitteet ja rajaukset sekä määriteltiin työn kannalta oleellisimmat käsitteet. Tietoperustan ensimmäinen luku käsitteli yhteistoimintalaissa säädettyä jatkuvaa vuoropuhelua sekä lain historiaa. Toisessa luvussa tarkasteltiin työyhteisön osaamista sekä sitä, millaisena kokemusosaaminen voi näyttäytyä työyhteisössä. Kolmannessa luvussa ohjeistettiin tehtävien kautta, kuinka osaamisen siirtymistä voidaan edistää työntekijöiden keskinäisen vuorovaikutuksen kautta. Työn ajankohtaisuutta lisäsi tietoperustan lopussa annetut neuvot jatkuvan vuoropuhelun toteuttamiseksi myös etätyöskentelyssä.
Työn toiminnallisessa osiossa esiteltiin työn tuotosta. Osio koostui oppaan toteuttamiseen liittyvistä teemoista kuten haastatteluiden analysoinnista, prosessin kuvauksesta, visuaalisen ilmeen rakentumisesta ja oppaan sisällöllisten valintojen kuvauksesta ja pohdinnasta. Työn tuotoksen esittelemisen jälkeen pohdittiin opinnäytetyön vastuullisuutta, oppaan jatkokehittämismahdollisuuksista, arvioitiin työn onnistumista sekä omaa oppimista matkan varrella.
Opinnäytetyön lähdeaineisto koostui sekä suomen- että englanninkielisistä lähteistä. Toiminnallisessa osiossa hyödynnettiin työnantajan ja työntekijän edustajan haastatteluita. Haastatteluiden tarkoituksena oli arvioida organisaatioiden tietämystä yhteistoimintalaista, kokemusosaamisen näkymistä heidän työyhteisössään sekä kerättiin palautetta opinnäytetyön tuotoksesta eli oppaasta. Haastattelut toteutettiin videopuhelun välityksellä.
Työn tulokset osoittivat, että jatkuvan vuoropuhelun toteutuminen ja vuorovaikutteisen osaamisen siirtyminen työntekijältä toiselle vaatii työnantajalta ymmärrystä henkilöstön osaamisesta, luottamusta työyhteisön sisällä, avointa keskustelukulttuuria, osallistavaa päätöksentekoa sekä selkeitä toimintamalleja.
Työn tavoitteena oli luoda ytimekäs, visuaalinen ja käytännönläheinen opas, joka tarjoaa työnantajalle ohjeita jatkuvan vuoropuhelun toteuttamiseen sekä neuvoja tunnistaa ja rakentaa tilanteita, joissa työntekijöiden kokemusosaaminen tulee näkyväksi ja siirtyy työntekijältä toiselle. Opas tarjoaa organisaation johdolle ja työnantajille strategisen työkalun toteuttaa jatkuvaa vuoropuhelua.
Työ koostui johdannosta, tietoperustasta, toiminnallisesta osuudesta ja pohdinnasta. Johdannossa asetettiin työn tavoitteet ja rajaukset sekä määriteltiin työn kannalta oleellisimmat käsitteet. Tietoperustan ensimmäinen luku käsitteli yhteistoimintalaissa säädettyä jatkuvaa vuoropuhelua sekä lain historiaa. Toisessa luvussa tarkasteltiin työyhteisön osaamista sekä sitä, millaisena kokemusosaaminen voi näyttäytyä työyhteisössä. Kolmannessa luvussa ohjeistettiin tehtävien kautta, kuinka osaamisen siirtymistä voidaan edistää työntekijöiden keskinäisen vuorovaikutuksen kautta. Työn ajankohtaisuutta lisäsi tietoperustan lopussa annetut neuvot jatkuvan vuoropuhelun toteuttamiseksi myös etätyöskentelyssä.
Työn toiminnallisessa osiossa esiteltiin työn tuotosta. Osio koostui oppaan toteuttamiseen liittyvistä teemoista kuten haastatteluiden analysoinnista, prosessin kuvauksesta, visuaalisen ilmeen rakentumisesta ja oppaan sisällöllisten valintojen kuvauksesta ja pohdinnasta. Työn tuotoksen esittelemisen jälkeen pohdittiin opinnäytetyön vastuullisuutta, oppaan jatkokehittämismahdollisuuksista, arvioitiin työn onnistumista sekä omaa oppimista matkan varrella.
Opinnäytetyön lähdeaineisto koostui sekä suomen- että englanninkielisistä lähteistä. Toiminnallisessa osiossa hyödynnettiin työnantajan ja työntekijän edustajan haastatteluita. Haastatteluiden tarkoituksena oli arvioida organisaatioiden tietämystä yhteistoimintalaista, kokemusosaamisen näkymistä heidän työyhteisössään sekä kerättiin palautetta opinnäytetyön tuotoksesta eli oppaasta. Haastattelut toteutettiin videopuhelun välityksellä.
Työn tulokset osoittivat, että jatkuvan vuoropuhelun toteutuminen ja vuorovaikutteisen osaamisen siirtyminen työntekijältä toiselle vaatii työnantajalta ymmärrystä henkilöstön osaamisesta, luottamusta työyhteisön sisällä, avointa keskustelukulttuuria, osallistavaa päätöksentekoa sekä selkeitä toimintamalleja.