Lämmöntalteenottolaitoksen (LTO) hyötysuhde ja käytön optimointi : case Nordkalk Tytyri
Koskinen, Sami (2025)
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051411509
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051411509
Tiivistelmä
Tämän työn tavoitteena on selvittää Nordkalkin Tytyrin tehtaan lämmöntalteenottolaitoksen (LTO) hyötysuhteen heikentymisen syitä sekä arvioida, voidaanko kaukolämmön tuotantoa tehostaa nykyisillä laitteilla. Tutkimus pohjautuu energiataseen laskentaan, koeajoihin (suoritettu aikavälillä 14.3. – 20.4.2025) sekä prosessidataan. Tulosten perusteella merkittävin yksittäinen tekijä hyötysuhteen laskulle on kalkkiuuniin syötettävän energian määrän väheneminen: kalkkikivuunin syöttö on laskenut aiemmista vuosista (20 t/h) nykyiseen tasoon (13,5 t/h).
Koeajot osoittivat, että savukaasuimurin nopeuden nostaminen lisäsi savukaasujen virtausta LTO:lle ja paransi kaukolämpötehoa. Pumppujen nopeuden säätämisellä veden virtausmäärän kasvattaminen ei kuitenkaan tuonut merkittävää lisätehoa. Talonmiehenpäiväkirjan säätöjen laskennallinen malli osoitti potentiaalia kaukolämpötehon parantamiseen, mutta tulosten soveltaminen käytäntöön vaatii lisäselvitystä.
Työ tarjoaa tietoa LTO:n nykytilasta sekä mahdollisuuksista hyötysuhteen parantamiseen. Tuloksia voidaan hyödyntää Nordkalkin toiminnan kehittämisessä, ja ne tarjoavat myös vertailukohtaa muille teollisuuden hukkalämmön kanssa työskenteleville.
Koeajot osoittivat, että savukaasuimurin nopeuden nostaminen lisäsi savukaasujen virtausta LTO:lle ja paransi kaukolämpötehoa. Pumppujen nopeuden säätämisellä veden virtausmäärän kasvattaminen ei kuitenkaan tuonut merkittävää lisätehoa. Talonmiehenpäiväkirjan säätöjen laskennallinen malli osoitti potentiaalia kaukolämpötehon parantamiseen, mutta tulosten soveltaminen käytäntöön vaatii lisäselvitystä.
Työ tarjoaa tietoa LTO:n nykytilasta sekä mahdollisuuksista hyötysuhteen parantamiseen. Tuloksia voidaan hyödyntää Nordkalkin toiminnan kehittämisessä, ja ne tarjoavat myös vertailukohtaa muille teollisuuden hukkalämmön kanssa työskenteleville.