Alakouluikäisen oppilaan sosiaalinen hyvinvointi koulun sosiaalityön näkökulmasta
Erkkilä, Emmi; Vänttilä, Josefiina; Väkeväinen, Veera (2025)
Erkkilä, Emmi
Vänttilä, Josefiina
Väkeväinen, Veera
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051411625
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051411625
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella, miten sosiaalista hyvinvointia voidaan edistää koulussa ja mitä keinoja koulun sosiaalityöllä tulee olla sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteena oli löytää vastauksia tutkimuskysymykseen sekä ymmärtää ilmiötä, sosiaalista hyvinvointia koulun kontekstissa ja sen edistämistä koulun sosiaalityössä. Tietoperustassa käsitellään tutkimuksen kannalta olennaisia käsitteitä, kuten koulun sosiaalityötä, yksilöllistä ja yhteisöllistä oppilashuoltoa sekä sosiaalista hyvinvointia.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jonka tarkoituksena oli tiivistää aihepiiriin liittyvää tietoa tunnistamalla, arvioimalla, tulkitsemalla ja yhdistämällä. Tutkimuksen aineisto haettiin kuudesta eri tietokannasta. Aineiston haku tuotti yhteensä 517 tulosta, joista tutkimukseemme valikoitui kuusi julkaisua. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen analyysin avulla.
Tutkimustulosten perusteella sosiaalista hyvinvointia voidaan edistää sosiaalisen tuen, yhteistyön, varhaisen tuen ja sosiaalialan asiantuntijuuden hyödyntämisen keinoin. Näitä keinoja ovat esimerkiksi lasten osallisuuden edistäminen, moniammatillinen yhteistyö, ennaltaehkäisevä työ ja lapsen kohtaaminen. Tutkimustulokset osoittivat, että sosionomilla on tarvittavaa tietoa ja taitoa sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja johtopäätöksenä toteammekin, että koulussa olisi suuri tarve myös sosiaalialan asiantuntijuudelle. Olisi kuitenkin tarpeellista tehdä vielä tutkimusta siitä, minkälaiseksi sosionomin työnkuva voisi koulumaailmassa rakentua.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jonka tarkoituksena oli tiivistää aihepiiriin liittyvää tietoa tunnistamalla, arvioimalla, tulkitsemalla ja yhdistämällä. Tutkimuksen aineisto haettiin kuudesta eri tietokannasta. Aineiston haku tuotti yhteensä 517 tulosta, joista tutkimukseemme valikoitui kuusi julkaisua. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen analyysin avulla.
Tutkimustulosten perusteella sosiaalista hyvinvointia voidaan edistää sosiaalisen tuen, yhteistyön, varhaisen tuen ja sosiaalialan asiantuntijuuden hyödyntämisen keinoin. Näitä keinoja ovat esimerkiksi lasten osallisuuden edistäminen, moniammatillinen yhteistyö, ennaltaehkäisevä työ ja lapsen kohtaaminen. Tutkimustulokset osoittivat, että sosionomilla on tarvittavaa tietoa ja taitoa sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja johtopäätöksenä toteammekin, että koulussa olisi suuri tarve myös sosiaalialan asiantuntijuudelle. Olisi kuitenkin tarpeellista tehdä vielä tutkimusta siitä, minkälaiseksi sosionomin työnkuva voisi koulumaailmassa rakentua.