Selvitys viiden apuvälineen elinkaaresta
Arifullen, Iida; Kalliokoski, Justus (2025)
Arifullen, Iida
Kalliokoski, Justus
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060219110
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060219110
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan viiden apuvälineen elinkaarta kokemus- sekä apuvälineasiantuntijan näkökulmasta. Apuvälineen elinkaarella tarkoitetaan sen matkaa hankinnasta tai valmistuksesta, ja lopulta sen poistoon tai uudelleenkäyttöön. Tarkoituksena on selvittää, miten apuvälinettä hyödynnetään elinkaarensa aikana, mitkä tekijät vaikuttavat apuvälineen käyttöön sekä miten elinkaaren hallinta vaikuttaa kustannustehokkuuteen ja käyttäjäkokemukseen. Opinnäytetyössä huomioidaan myös käyttäjien kokemukset, kuten apuvälineen merkitys arjessa.
Teoreettinen viitekehys rakentuu julkisesti saatavilla olevasta aineistosta: apuvälineiden luovutusperusteista, apuvälineprosessista ja apuvälineen käytönseurannasta. Opinnäytetyö perustuu teemahaastatteluihin, joissa haastateltiin sekä apuvälineiden käyttäjiä että alan asiantuntijoita. Näin saatiin näkemystä apuvälineiden käytöstä, hyödyntämisestä ja mahdollisista haasteista apuvälineprosessissa. Haastattelukysymykset laadittiin erikseen kummallekin ryhmälle, säilyttäen kysymysten vertailtavuus. Haastattelujen pohjalta tarkastellaan muun muassa huollon, ja esteettisten tekijöiden merkitystä apuvälineen käytössä.
Käyttäjälähtöisyys, yksilöllisyys ja ulkonäkö osoittautuivat merkittäviksi tekijöiksi apuvälineen hyväksyttävyydessä. Apuvälineiden oikea-aikaisella huollolla nähtiin suuri merkitys apuvälineiden käyttöikään ja kustannustehokkuuteen. Käyttäjien ja asiantuntijoiden välinen vuorovaikutus on keskeistä toimivan palveluprosessin kannalta. Selvityksessä tuli esille, että apuvälineprosessissa joudutaan tasapainottelemaan yksilöllisten tarpeiden, kriteerien ja resurssien välillä. Tämä rajoittaa mahdollisuuksia tarjota täysin käyttäjän tarvetta vastaavaa apuvälinettä, vaikka tarve olisikin selkeä. Opinnäytetyö osoittaa, että käyttäjälähtöisyyden vahvistaminen ja resurssien oikeanlainen kohdistaminen voivat parantaa apuvälineen elinkaarta.
Teoreettinen viitekehys rakentuu julkisesti saatavilla olevasta aineistosta: apuvälineiden luovutusperusteista, apuvälineprosessista ja apuvälineen käytönseurannasta. Opinnäytetyö perustuu teemahaastatteluihin, joissa haastateltiin sekä apuvälineiden käyttäjiä että alan asiantuntijoita. Näin saatiin näkemystä apuvälineiden käytöstä, hyödyntämisestä ja mahdollisista haasteista apuvälineprosessissa. Haastattelukysymykset laadittiin erikseen kummallekin ryhmälle, säilyttäen kysymysten vertailtavuus. Haastattelujen pohjalta tarkastellaan muun muassa huollon, ja esteettisten tekijöiden merkitystä apuvälineen käytössä.
Käyttäjälähtöisyys, yksilöllisyys ja ulkonäkö osoittautuivat merkittäviksi tekijöiksi apuvälineen hyväksyttävyydessä. Apuvälineiden oikea-aikaisella huollolla nähtiin suuri merkitys apuvälineiden käyttöikään ja kustannustehokkuuteen. Käyttäjien ja asiantuntijoiden välinen vuorovaikutus on keskeistä toimivan palveluprosessin kannalta. Selvityksessä tuli esille, että apuvälineprosessissa joudutaan tasapainottelemaan yksilöllisten tarpeiden, kriteerien ja resurssien välillä. Tämä rajoittaa mahdollisuuksia tarjota täysin käyttäjän tarvetta vastaavaa apuvälinettä, vaikka tarve olisikin selkeä. Opinnäytetyö osoittaa, että käyttäjälähtöisyyden vahvistaminen ja resurssien oikeanlainen kohdistaminen voivat parantaa apuvälineen elinkaarta.