Piano – kokonainen orkesteri? : pianosovitus Bedřich Smetanan teoksesta Vltava
Lindeman, Peppi (2025)
Lindeman, Peppi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060219172
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025060219172
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni käsittelee alun perin orkesterille sävelletyn kappaleen sovittamista pianolle. Olen sovittanut pianolle Bedřich Smetanan teoksen Vltava, joka on Má vlast -orkesterisarjan toinen ja tunnetuin osa. Tutkin, mitä erilaisia haasteita pianolle sovittamisessa on ja erilaisia vaihtoehtoja ratkaista ilmenevät haasteet. Pyrin sovitustyössäni lopputulokseen, jossa sovitus olisi mukava soittaa ja jossa pianon ominaispiirteet instrumenttina pääsisivät luontevasti oikeuksiinsa unohtamatta alkuperäisen teoksen karaktäärejä ja tunnelmia.
Opinnäytetyöni perustuu kirjallisiin lähteisiin sekä omaan sovitustyön prosessiini. Olen kerännyt työpäiväkirjaan huomioita sovittamisen eri vaiheista. Sovituksen havainnollistamiseksi esittelen nuottiesimerkkejä. Yksi olennaisimmista huomioistani oli, että mielikuva nopeista juoksutuksista voidaan luoda ilman, että noudattaa orjallisesti partituurin stemmoja. Käsittelemässäni teoksessa on musiikillisesti monia kerroksia ja toisinaan tämä johti eri stemmojen päällekkäisyyteen pianolla. Ymmärsin, että voin ratkaista tällaiset kohdat muuttamalla oktaavialoja niin, että stemmat tuntuvat sujuvammilta soittaa ja silti säilyttää saman tunnelman kuin alkuperäisessä teoksessa. Keskeinen oivallus oli myös, että voin hyödyntää useassa kohdassa samoja, jo hyviksi toteamiani ratkaisuja pyrkiessäni orkestraaliseen täyteläisyyteen ja mielikuvaan runsaana virtaavasta joesta. Opin tätä teosta sovittaessani käyttämään hyväksi myös esimerkiksi aksenttimerkkejä ja tremoloa pyrkiessäni imitoimaan patarumpuja ja huomasin harpun imitoimisen olevan pianolla luontevaa.
Opinnäytetyöni voi olla avuksi pianosovitusten tekijöille. Opinnäytetyössäni valmistunut pianosovitus on mahdollista esittää soolokappaleena.
Opinnäytetyöni perustuu kirjallisiin lähteisiin sekä omaan sovitustyön prosessiini. Olen kerännyt työpäiväkirjaan huomioita sovittamisen eri vaiheista. Sovituksen havainnollistamiseksi esittelen nuottiesimerkkejä. Yksi olennaisimmista huomioistani oli, että mielikuva nopeista juoksutuksista voidaan luoda ilman, että noudattaa orjallisesti partituurin stemmoja. Käsittelemässäni teoksessa on musiikillisesti monia kerroksia ja toisinaan tämä johti eri stemmojen päällekkäisyyteen pianolla. Ymmärsin, että voin ratkaista tällaiset kohdat muuttamalla oktaavialoja niin, että stemmat tuntuvat sujuvammilta soittaa ja silti säilyttää saman tunnelman kuin alkuperäisessä teoksessa. Keskeinen oivallus oli myös, että voin hyödyntää useassa kohdassa samoja, jo hyviksi toteamiani ratkaisuja pyrkiessäni orkestraaliseen täyteläisyyteen ja mielikuvaan runsaana virtaavasta joesta. Opin tätä teosta sovittaessani käyttämään hyväksi myös esimerkiksi aksenttimerkkejä ja tremoloa pyrkiessäni imitoimaan patarumpuja ja huomasin harpun imitoimisen olevan pianolla luontevaa.
Opinnäytetyöni voi olla avuksi pianosovitusten tekijöille. Opinnäytetyössäni valmistunut pianosovitus on mahdollista esittää soolokappaleena.