Lukijatestaus Selkokeskuksessa: selkokielisen materiaalin testausmalli

Abstract

Selkokieli on kehittynyt kiinteässä yhteistyössä erityisryhmien kanssa toimiessa 1980-luvulta alkaen. Selkokielellä tarkoitetaan yleiskieltä ymmärrettävämmässä muodossa olevaa kieltä, jota noin 750 000 henkilöä Suomessa tarvitsee arjessaan päivittäin tullakseen kohdatuksi yhdenvertaisesti. Selkokielen käyttö on lisääntynyt julkisella sektorilla yhä entisestään mm. saavutettavuuslainsäädännön tuomien muutosten myötä.

Selkokielisen materiaalin kielellistä ymmärrettävyyttä on testattu Suomessa asiantuntijoiden kesken jo pidemmän aikaa, mutta selkokielen käyttäjäryhmien testaukseen ei ole laadittu vakiintunutta käytäntöä tai ohjeistusta. Tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoitus on esitellä yhtenäinen toimintamalli selkokielen käyttäjäryhmien suppeaan lukijatestaukseen. Tilaajana toimi Selkokeskus.

Tutkimukselliseen kehittämistyöhön kuului ryhmämuotoisesti toteutetut lukijatestaukset, selkokielisen materiaalin testausmallin laatiminen raportointi- ja vuorovaikutusohjeineen ja kehittämistyötä kuvaavan raportin tuottaminen. Lukijatestauksia oli yhteensä 4. Jokaisesta selkokielen käyttäjäryhmästä oli mukana yksi ryhmä. Tutkimuksellisen kehittämistyön teoreettinen viitekehys rakentuu kielellisen saavutettavuuden näkökulmaan, jonka kulmakiviä selkomateriaalin tarkastelussa ovat selkovuorovaikutus, selkopuhe ja kuvatuki. Kielellisesti saavutettavan lukijatestauksen ymmärrettävyys ja sujuvuus korostuu tilanteen kertaluontoisuuden myötä.

Tutkimuksellista kehittämistyötä tarkasteltiin tapaustutkimuksen näkökulmasta. Kehittämismenetelmänä on ollut palvelumuotoilu. Aineistoa kerättiin havainnoinnin ja haastattelun avulla. Tämän lisäksi lähdeaineistona on hyödynnetty Selkokeskuksessa työskentelevien ammattilaisten kokoamaa materiaalia.

Kehittämistyön loppuproduktina laadittiin selkokielisen materiaalin testausmalli, raportointimalli ja ohjeistus vuorovaikutuksen toteuttamiseen. Testausmallia voidaan hyödyntää Selkosanomien uutisartikkeleiden sisällön ymmärrettävyyden arvioinnissa ja kehittämisessä. Testausmallin rinnalle voidaan jatkossa luoda mallit laajempaan testaukseen sekä esitestaukseen.

Easy Language has been developing in Finland in co-operation with people in special groups and professionals since the 1980s. The Easy Language material has been tested among the professionals in the field for quite some time but there has not been a certain way of evaluating the materials among readers. The interest has been in observing the process of reader testing with Easy Language materials in order to build a small testing model for the Finnish Centre of Easy Language. This model supports their work in developing the language to be more readable within the groups who need the use of Easy Language.

The developmental thesis was conducted by the approach of case study in three different settings that were held in Spring 2024. The developmental method that was used was service design. The methods in gathering information were interview and observation. The main focus was to observe the process and make a description of it and form a model. Also, the professionals from Easy Language Centre provided material that was used in the thesis.

The theoretical guidelines for the thesis consist of linguistic accessibility, interaction in Easy Language and speech and using images to support the comprehension of texts.

The final result was a testing model to evaluate the comprehension of Easy Language material among readers, instructions for test-reporting and guidance for interaction. The testing model is going to be used among smaller testing groups with news articles from Selkosanomat.

In the future, testing models can be made for a wider range of testing and for pre-testing. There could also be testing models for different types of Easy Language texts.