Fyysisen kunnon vaikutus stressinsietokykyyn poliisissa : narratiivinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella fyysisen kunnon, sen osa-alueiden sekä fyysisen aktiivisuuden yhteyttä poliisien stressinsietokykyyn. Poliisin työ on luonteeltaan kuormittavaa, ja siihen liittyy usein tilanteita, joissa toimintakyvyn säilyttäminen akuutin stressin alla on välttämätöntä. Lisäksi epäsäännöllinen vuorokausirytmi ja riittämätön palautuminen haastavat työkyvyn ylläpitämistä pitkällä aikavälillä. Viimeaikaiset muutokset, kuten henkilöstövaje, työssä koetun väkivallan lisääntyminen sekä poliisikoulutuksen fyysisten pääsyvaatimusten keventäminen, ovat lisänneet tarvetta ymmärtää fyysisen kunnon merkitystä työssä jaksamisen kannalta.

Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistona hyödynnettiin kotimaisia ja kansainvälisiä, julkisesti saatavilla olevia tutkimuksia, jotka käsittelevät fyysisen kunnon ja stressinsietokyvyn välistä yhteyttä erityisesti poliisityön kontekstissa. Tarkastelun kohteena olivat fyysisen kunnon eri osa-alueet, stressin fysiologiset ilmenemismuodot sekä palautumista tukevat mekanismit.

Nykyisen tutkimusnäytön perusteella fyysisen aktiivisuuden vaikutuksista poliisien fysiologiseen stressireaktioon ja stressinsäätelyyn ei voida tehdä yksiselitteisiä johtopäätöksiä. Osa tutkimuksista osoittaa viitteitä siitä, että säännöllinen fyysinen aktiivisuus voi tukea stressin hallintaa ja palau-tumista, mutta useissa tutkimuksissa tilastollisesti merkittävää yhteyttä ei havaittu. Tutkimusase-telmien ja mittausmenetelmien vaihtelu, poikkileikkaustutkimuksiin painottuminen sekä aineiston perustuminen pääosin itsearviointiin rajoittavat tulosten luotettavuutta ja vertailtavuutta. Lisäksi osa tutkimuksista kohdistui muuhun väestöön kuin poliiseihin, mikä kaventaa löydösten suoraa sovellettavuutta poliisityöhön.

Fyysisen kunnon eri osa-alueista kestävyyskunto, lihasvoima ja liikkuvuus nousivat kirjallisuuskatsauksessa esiin keskeisinä tekijöinä, jotka voivat edistää stressinsäätelyä ja palautumista vaativassa työympäristössä. Näiden osa-alueiden kehittäminen näyttäytyy perusteltuna keinona tukea poliisien fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä.

Luotettavamman kokonaiskuvan saavuttamiseksi tarvitaan lisää tutkimusta, jossa fyysistä aktiivi-suutta ja stressireaktioita tarkastellaan selkeästi rajatuissa ja luotettavin menetelmin mitattavissa tutkimusasetelmissa. Erityisesti objektiivisia mittausmenetelmiä hyödyntävät tutkimukset voisivat tuottaa tarkempaa tietoa fyysisen kunnon ja stressireaktioiden välisestä yhteydestä. Kyselytutkimuksiin liittyvät vastausvinoumat, kuten taipumus yliarvioida omaa aktiivisuustasoa, korostavat objektiivisten mittausten merkitystä luotettavan tiedon tuottamisessa.