Jaetun johtamisen kehittäminen monipaikkaisessa työssä lapsiperheiden sosiaalihuollon palveluissa
Nurminen, Suvi (2025)
Nurminen, Suvi
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061122356
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061122356
Tiivistelmä
Hyvinvointialueuudistus on ollut iso muutos sosiaali- ja terveysalalla. Organisaatio- ja johtamisrakenteet ovat muuttuneet kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistyessä, joten johtamisen kehittäminen on edelleen välttämätöntä. Tämä opinnäytetyö kohdistui yhteen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lapsiperheiden sosiaalityön yksikköön, sillä johtamisen kehittämiselle oli nähty tarvetta hyvinvointoalueuudistuksen myötä. Yksikön henkilöstö työskentelee monipaikkaisesti, joka huomioitiin kehittämisessä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yhden lapsiperheiden sosiaalityön yksikön jaetun johtamisen toimintatapoja monipaikkaisessa työssä. Jaetun johtajuuden perusajatuksena on johtajuuteen liittyvien toimintojen ja vastuiden jakaminen usean henkilön kesken. Jaettu johtajuus monipaikkaisessa työssä vaatii viestinnän, koordinoinnin ja yhteisten toimintatapojen selkeyttä. Opinnäytetyön metodologiaksi valikoitui toimintatutkimus sen käytännönläheisyyden vuoksi. Opinnäytetyössä perustettiin projektiorganisaatio, johon kuului projektiryhmä ja ohjausryhmä.
Tässä opinnäytetyössä oli neljä toimintatutkimuksen sykliä. Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa tutkittua tietoa jaetusta johtajuudesta, monipaikkainen työ huomioiden. Tutkimuskysymys oli, mitä on jaettu johtaminen monipaikkaisessa työssä aiemman kirjallisuuden mukaan. Vastauksia haettiin järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Katsaukseen valikoitui 19 tutkimusta tai tieteellistä julkaisua. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä, josta muodostui neljä yläluokkaa: johtajuuden ja vastuun jakaminen, organisaation rakenteet ja käytännöt, vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden merkitys sekä itseohjautuvuus ja osallistava yhteistyö. Ohjausryhmä valitsi seuraavan syklin nykytilan kartoituksen aiheeksi jaetun johtajuuden käytänteet.
Toisen syklin tarkoitus oli kartoittaa jaetun johtamisen nykytilaa, monipaikkainen työ huomioiden, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Kehittämiskysymys oli, mitä on jaettu johtaminen monipaikkaisessa työssä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Vastauksia haettiin teemahaastattelun avulla, joka toteutettiin yhteen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lapsiperheiden sosiaalityön yksikön esihenkilöille. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä. Analyysimatriisi sisälsi viisi pääluokkaa: vastuut ja rakenteet, viestintä ja vuorovaikutus, yhteisöllisyys ja tiimityö, itseohjautuvuus ja autonomia sekä kehittäminen. Ohjausryhmä hyväksyi seuraavan syklin työpajan ohjelman ja menetelmän.
Kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata edellisten syklien tulosten perusteella jaetun johtamisen kehittämissuunnitelma tämän opinnäytetyön kohteena olevaan lapsiperheiden sosiaalityön yksikköön. Kehittämiskysymys oli, miten jaettua johtamista voidaan kehittää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yhdessä lapsiperheiden sosiaalityön yksikössä. Vastaukset saatiin projektiryhmän työpajatyöskentelyssä hyödyntäen Suunta - toiminnan ja arvioinnin suunnittelun työkalua. Tulokseksi muodostui tarve kehittää jaetun johtamisen keinoin ensisijaisesti tiedon jakamista, viestintää ja palautteen antamista sekä kehittämisvastuun jakamista työntekijöille. Kolmas sykli sisälsi pilotoinnin soveltuvin osin. Pilotin tarkoitus oli saada henkilöstöltä näkemyksiä työpajassa tehtyyn kehittämissuunnitelmaan tiedon jakamisen ja viestinnän kehittämiskokonaisuudesta.
Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata implementointisuunnitelma, jolla varmistetaan jaetun johtamisen toimintatapojen käyttöönotto tämän opinnäytetyön kohteena olevassa lapsiperheiden sosiaalityön yksikössä. Kehittämiskysymys oli, miten jaetun johtamisen kehittämissuunnitelma voidaan ottaa käyttöön yhdessä lapsiperheiden sosiaalityön yksikössä. Implementointisuunnitelma tehtiin PARIHS-implementointimallia mukaillen. Toimintatutkimus päättyi implementointisuunnitelmaan ja sen käyttöönotto toteutetaan tämän opinnäytetyön valmistumisen jälkeen.
Tässä opinnäytetyössä oli neljä toimintatutkimuksen sykliä. Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa tutkittua tietoa jaetusta johtajuudesta, monipaikkainen työ huomioiden. Tutkimuskysymys oli, mitä on jaettu johtaminen monipaikkaisessa työssä aiemman kirjallisuuden mukaan. Vastauksia haettiin järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Katsaukseen valikoitui 19 tutkimusta tai tieteellistä julkaisua. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä, josta muodostui neljä yläluokkaa: johtajuuden ja vastuun jakaminen, organisaation rakenteet ja käytännöt, vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden merkitys sekä itseohjautuvuus ja osallistava yhteistyö. Ohjausryhmä valitsi seuraavan syklin nykytilan kartoituksen aiheeksi jaetun johtajuuden käytänteet.
Toisen syklin tarkoitus oli kartoittaa jaetun johtamisen nykytilaa, monipaikkainen työ huomioiden, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Kehittämiskysymys oli, mitä on jaettu johtaminen monipaikkaisessa työssä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Vastauksia haettiin teemahaastattelun avulla, joka toteutettiin yhteen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lapsiperheiden sosiaalityön yksikön esihenkilöille. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä. Analyysimatriisi sisälsi viisi pääluokkaa: vastuut ja rakenteet, viestintä ja vuorovaikutus, yhteisöllisyys ja tiimityö, itseohjautuvuus ja autonomia sekä kehittäminen. Ohjausryhmä hyväksyi seuraavan syklin työpajan ohjelman ja menetelmän.
Kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata edellisten syklien tulosten perusteella jaetun johtamisen kehittämissuunnitelma tämän opinnäytetyön kohteena olevaan lapsiperheiden sosiaalityön yksikköön. Kehittämiskysymys oli, miten jaettua johtamista voidaan kehittää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yhdessä lapsiperheiden sosiaalityön yksikössä. Vastaukset saatiin projektiryhmän työpajatyöskentelyssä hyödyntäen Suunta - toiminnan ja arvioinnin suunnittelun työkalua. Tulokseksi muodostui tarve kehittää jaetun johtamisen keinoin ensisijaisesti tiedon jakamista, viestintää ja palautteen antamista sekä kehittämisvastuun jakamista työntekijöille. Kolmas sykli sisälsi pilotoinnin soveltuvin osin. Pilotin tarkoitus oli saada henkilöstöltä näkemyksiä työpajassa tehtyyn kehittämissuunnitelmaan tiedon jakamisen ja viestinnän kehittämiskokonaisuudesta.
Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata implementointisuunnitelma, jolla varmistetaan jaetun johtamisen toimintatapojen käyttöönotto tämän opinnäytetyön kohteena olevassa lapsiperheiden sosiaalityön yksikössä. Kehittämiskysymys oli, miten jaetun johtamisen kehittämissuunnitelma voidaan ottaa käyttöön yhdessä lapsiperheiden sosiaalityön yksikössä. Implementointisuunnitelma tehtiin PARIHS-implementointimallia mukaillen. Toimintatutkimus päättyi implementointisuunnitelmaan ja sen käyttöönotto toteutetaan tämän opinnäytetyön valmistumisen jälkeen.