Lyhyemmän työajan koetut vaikutukset hyvinvointiin
Mäkinen, Emmi; Kyllönen, Mira (2025)
Mäkinen, Emmi
Kyllönen, Mira
2025
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061122415
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025061122415
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin lyhyempää työaikaa ja sen vaikutuksia työntekijöiden kokemaan hyvinvointiin. Tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia työntekijät kokevat psyykkisessä, fyysisessä ja sosiaalisessa hyvinvoinnissaan tehdessään lyhennettyä työaikaa. Opinnäytetyössä käsiteltiin kokonaisvaltaista työhyvinvointia, lyhyemmän työajan hyötyjä ja haasteita sekä työajan lyhentämisen kehityssuuntia. Tutkimuksessa kiinnitettiin erityisesti huomiota työntekijöiden kokemaan palautumiseen, jaksamiseen sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoon.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä kyselytutkimuksena Webropol-alustaa hyödyntäen. Aineisto kerättiin toukokuussa 2025 sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Kohderyhmänä oli Savonian henkilöstön lyhyempää työaikaa tekevät työntekijät. Kyselyssä kartoitettiin työntekijöiden kokemuksia hyvinvoinnista, palautumisesta, jaksamisesta, ajankäytöstä ja lyhyemmän työajan vaikutuksesta taloudelliseen tilanteeseen.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että työntekijät kokevat lyhyemmällä työajalla olevan positiivisia vaikutuksia koettuun hyvinvointiin ja työn ja muun elämän tasapainoon. Erityisesti palautuminen, stressin väheneminen ja parempi arjen hallinta nousivat esiin tärkeinä hyötyinä. Monet vastaajat kertoivat, että lyhennetty työaika oli lisännyt vapaa-aikaa perheen ja harrastusten parissa sekä lisännyt työn mielekkyyttä ja motivaatiota. Lyhyemmän työajan haasteena tuloksista nousi esiin se, ettei työmäärä aina vastaa lyhyempää työaikaa.
Useat vastaajat kokivat olevansa tehokkaampia ja pystyvänsä keskittymään paremmin työtehtäviinsä lyhyemmällä työajalla. Lisäksi osa vastaajista kertoi työnsä laadun parantuneen. Lyhyempi työviikko nähtiin myös keinona mahdollistaa opiskelu ja itsensä kehittäminen työn ohella. Eri ikäryhmien välillä havaittiin eroja siinä, miten lyhyemmän työajan hyödyt koettiin. Esimerkiksi vanhemmat työntekijät korostivat työn hallinnan helpottumista, kun taas nuoremmat työntekijät kokivat saaneensa enemmän aikaa palautumiseen ja perhe-elämään.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä kyselytutkimuksena Webropol-alustaa hyödyntäen. Aineisto kerättiin toukokuussa 2025 sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä. Kohderyhmänä oli Savonian henkilöstön lyhyempää työaikaa tekevät työntekijät. Kyselyssä kartoitettiin työntekijöiden kokemuksia hyvinvoinnista, palautumisesta, jaksamisesta, ajankäytöstä ja lyhyemmän työajan vaikutuksesta taloudelliseen tilanteeseen.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että työntekijät kokevat lyhyemmällä työajalla olevan positiivisia vaikutuksia koettuun hyvinvointiin ja työn ja muun elämän tasapainoon. Erityisesti palautuminen, stressin väheneminen ja parempi arjen hallinta nousivat esiin tärkeinä hyötyinä. Monet vastaajat kertoivat, että lyhennetty työaika oli lisännyt vapaa-aikaa perheen ja harrastusten parissa sekä lisännyt työn mielekkyyttä ja motivaatiota. Lyhyemmän työajan haasteena tuloksista nousi esiin se, ettei työmäärä aina vastaa lyhyempää työaikaa.
Useat vastaajat kokivat olevansa tehokkaampia ja pystyvänsä keskittymään paremmin työtehtäviinsä lyhyemmällä työajalla. Lisäksi osa vastaajista kertoi työnsä laadun parantuneen. Lyhyempi työviikko nähtiin myös keinona mahdollistaa opiskelu ja itsensä kehittäminen työn ohella. Eri ikäryhmien välillä havaittiin eroja siinä, miten lyhyemmän työajan hyödyt koettiin. Esimerkiksi vanhemmat työntekijät korostivat työn hallinnan helpottumista, kun taas nuoremmat työntekijät kokivat saaneensa enemmän aikaa palautumiseen ja perhe-elämään.