Perhetyö lapsi- ja perhesosiaalityössä: Tutkimusraportti perhetyön ammattilaisten kyselytutkimuksesta
Malinen, Kaisa; Kannasoja, Sirpa; Kiili, Johanna; Möller, Sointu; Ylönen, Katri; Lehto-Lundén, Tiina; Svenlin, Anu-Riina; Vuolukka, Kaisa (2025)
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-794-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-794-8
Tiivistelmä
Tämä tutkimusraportti esittelee perhetyön ammattilaisille suunnatun valtakunnallisen kyselytutkimuksen tuloksia. Kysely toteutettiin osana Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa Perheen tukena – perhetyö lapsi- ja perhesosiaalityössä -hanketta (PETU-hanketta) vuonna 2024, ja sen tavoitteena oli tuottaa ajankohtaista tietoa perhetyön palvelumuodoista, toteutuksesta ja kehittämistarpeista. Kyselytutkimus suunniteltiin kanssatutkijuuden periaattein yhteistyössä ammattilaisten kanssa, ja siihen vastasi yhteensä 445 perhetyötä tekevää tai siitä päättävää ammattilaista.
Tulokset osoittavat, että perhetyön määrittely ja toteutus vaihtelevat valtakunnallisesti merkittävästi, eikä palvelun porrasteisuus ole yhdenmukaisesti jäsennetty. Sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisen perhetyön välillä on eroja erityisesti työn intensiteetissä, velvoittavuudessa ja huolenaiheiden vakavuudessa, mutta tavoitteet ja arvioidut vaikutukset ovat suhteellisen samankaltaisia. Perhetyön arvioidaan vahvistavan vanhemmuutta ja perhesuhteita, mutta lasten ja nuorten osallisuus työskentelyssä sekä vaikuttavuuden arvioinnin käytännöt kaipaavat edelleen kehittämistä.
Tulokset osoittavat, että perhetyön määrittely ja toteutus vaihtelevat valtakunnallisesti merkittävästi, eikä palvelun porrasteisuus ole yhdenmukaisesti jäsennetty. Sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisen perhetyön välillä on eroja erityisesti työn intensiteetissä, velvoittavuudessa ja huolenaiheiden vakavuudessa, mutta tavoitteet ja arvioidut vaikutukset ovat suhteellisen samankaltaisia. Perhetyön arvioidaan vahvistavan vanhemmuutta ja perhesuhteita, mutta lasten ja nuorten osallisuus työskentelyssä sekä vaikuttavuuden arvioinnin käytännöt kaipaavat edelleen kehittämistä.