Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutukset -tutkimusraportti

Abstract

Kansalliset ja kansainväliset strategiat ovat tunnistaneet tarpeen vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ilmasto- ja ympäristöosaamista. Maailman terveysjärjestö WHO korostaa, että terveydenhuollon henkilöstön koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten ehkäisemisessä ja niihin sopeutumisessa. Kansallisten ja kansainvälisten linjausten mukaisesti koulutusta tarvitaan, jotta sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat edistää terveyttä muuttuvassa ilmastossa ja toimia kestävän kehityksen ja planetaarisen terveyden edistäjinä omissa organisaatioissaan.

Näistä lähtökohdista LAB-ammattikorkeakoulussa käynnistettiin koulutuksen suunnittelu, jonka tavoitteena on kehittää ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutusmalli. Mallin tarkoituksena on vastata koulutuksen ja työelämän tunnistamaan osaamisvajeeseen tarjoamalla tieteellisesti perusteltu ja käytännönläheinen kokonaisuus, joka vahvistaa hoitajien ja muiden sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden ilmasto- ja ympäristöosaamista.

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistuneen osaajan koulutuksen vaikutuksia osallistujien tietoisuuteen, osaamiseen ja toimijuuteen. Tavoitteena oli tuottaa tutkimusperustaista tietoa siitä, miten koulutus tukee hoitotyön asiantuntijuuden kehittymistä ilmasto–terveysnäkökulmasta sekä tunnistaa koulutuksen sisällölliset ja pedagogiset vahvuudet ja kehittämiskohteet.

Kaikki aineistolähteet muodostivat yhtenäisen kuvan koulutuksen vaikuttavuudesta. Koulutus lisäsi merkittävästi osallistujien tietopohjaa, terävöitti riskien havaitsemista ja vahvisti ammatillista toimijuutta. Muutos näkyi sekä arjen valinnoissa että työyhteisöjen käytännöissä, ja ilmasto–terveys nousi entistä useammin keskustelunaiheeksi kollegoiden ja potilaiden kanssa. Osallistujien alkuperäiset toiveet – tutkimusperustainen tieto, käytännön työkalut ja vaikuttava viestintä – heijastuivat selkeästi saavutetuissa tuloksissa. Laadulliset havainnot osoittivat, että oppiminen ei jäänyt faktatiedon tasolle, vaan ilmeni myös tunteiden käsittelynä, vuorovaikutuksena ja ammatillisena identiteettinä.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa ilmasto- ja terveysosaamisen vahvistamisessa, hoitotyön koulutuksen kehittämisessä ja terveydenhuollon organisaatioiden strategisessa varautumisessa ilmastonmuutoksen terveysuhkiin.