Kroppsbilden bland fitness-idrottare : En kvalitativ enkätstudie
Zetterborg, Ronny (2015)
Zetterborg, Ronny
Yrkeshögskolan Arcada
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121821438
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121821438
Tiivistelmä
Tämä on tilaustyö Helsingin Syömishäiriökeskukselta. Tämän empiirisen tutkimuksen tar-koituksena on tutkia aktiivisten fitness-harrastajien kehonkuvaa, saadaksemme uutta arvo-kasta tietoa niin terapeuteille kuin fitness-harrastajille. Tutkija haluaa saada syvemmän kä-sityksen fitness-urheilijoiden kehonkuvasta, koska teema on niin ajankohtainen ja koska yhä enemmän fitness-harrastajia hakeutuu ammattitaitoiseen apuun fitness-elämästä aiheu-tuvista ongelmista. Kysymyksenasettelu on seuraava; Miten fitness-urheilijat kuvailevat kehonkuvaansa?
Aiemmat tutkimukset kehonkuvasta ja fitneksestä keskittyvät kehonkuvahäiriöihin sekä fitness-harrastajien ja kehonrakentajien väliseen vertailuun. Tutkija on valinnut ryhmän, joka koostuu viidestä fitness-urheilijasta, jotka ovat valittu satunnaisesti eri treeniblogeista. Ehto osallistumiseen on että on kilpaillut vähintään yhdessä virallisessa kilpailussa vuonna 2015, sukupuolella ja iällä ei ole merkitystä. Kommunikaatio sekä tiedonkeräys tapahtuvat sähköpostin sekä postin välityksellä. Kvalitatiivista kyselylomaketta käytetään tiedonke-ruumenetelmänä tässä tutkimuksessa (Holme & Solvang 1997) ja sisään kerätty aineisto analysoidaan sen jälkeen kvalitatiivisella sisällön analyysilla (Jacobsen 2012). Valmiiksi analysoitu materiaali johtaa viiteen pää- sekä yhteentoista alakategoriaan, jotka kuvailevat osallistujien yleisiä ja ainutlaatuisia ajatuksia. Tulokset osoittavat että ulkonäkö on tärkeä fitness-urheilijoille sekä että he viihtyvät kehoissaan ja tuntevat ylpeyttä ainakin jotakin kohtaan kehossaan, vaikkakin kehitysmahdollisuuksia olisikin. Lisäksi käy ilmi että kai-killa on selvä ideaali keho, että he tuntevat kudosjakauman ja että he pitävät kehojaan sym-metrisenä, toki ei lajikohtaisesti. Kehonkuva ei vaikuta juurikaan ympäristöön vaan enem-mänkin elämäntapa. Tietyistä negatiivisista näkökohdista huolimatta käy ilmi että fitness-urheilijat kuvailevat kehonkuvaansa kaiken kaikkiaan positiivisilla ajatuksilla.
Aiemmat tutkimukset kehonkuvasta ja fitneksestä keskittyvät kehonkuvahäiriöihin sekä fitness-harrastajien ja kehonrakentajien väliseen vertailuun. Tutkija on valinnut ryhmän, joka koostuu viidestä fitness-urheilijasta, jotka ovat valittu satunnaisesti eri treeniblogeista. Ehto osallistumiseen on että on kilpaillut vähintään yhdessä virallisessa kilpailussa vuonna 2015, sukupuolella ja iällä ei ole merkitystä. Kommunikaatio sekä tiedonkeräys tapahtuvat sähköpostin sekä postin välityksellä. Kvalitatiivista kyselylomaketta käytetään tiedonke-ruumenetelmänä tässä tutkimuksessa (Holme & Solvang 1997) ja sisään kerätty aineisto analysoidaan sen jälkeen kvalitatiivisella sisällön analyysilla (Jacobsen 2012). Valmiiksi analysoitu materiaali johtaa viiteen pää- sekä yhteentoista alakategoriaan, jotka kuvailevat osallistujien yleisiä ja ainutlaatuisia ajatuksia. Tulokset osoittavat että ulkonäkö on tärkeä fitness-urheilijoille sekä että he viihtyvät kehoissaan ja tuntevat ylpeyttä ainakin jotakin kohtaan kehossaan, vaikkakin kehitysmahdollisuuksia olisikin. Lisäksi käy ilmi että kai-killa on selvä ideaali keho, että he tuntevat kudosjakauman ja että he pitävät kehojaan sym-metrisenä, toki ei lajikohtaisesti. Kehonkuva ei vaikuta juurikaan ympäristöön vaan enem-mänkin elämäntapa. Tietyistä negatiivisista näkökohdista huolimatta käy ilmi että fitness-urheilijat kuvailevat kehonkuvaansa kaiken kaikkiaan positiivisilla ajatuksilla.