Parsinavetat - ammattilaisten tyytyväisyys navettaratkaisuun ja näkemys eläinten hyvinvoinnista
Mikkola, Jenna (2016)
Mikkola, Jenna
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604124245
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604124245
Tiivistelmä
Suomen eläinsuojelulakia ollaan uudistamassa kokonaisuudessaan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996, jolloin laki kirjoitettiin. Uudistuksen mukana saattaa tulla muutoksia maatalousalalle, jotka voivat eritysesti koskettaa karjanomistajia. Parsinavettakielto, joko siirtymäajalla tai ilman, on yksi mahdollisista muutoksista. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää maidontuotannon ammattilaisten näkemyksiä parsinavetoista ja eläinten hyvinvoinnista.
Opinnäytetyössä toteutettiin kaksi erillistä kyselyä, joista toinen oli suunnattu maidontuottajille ja toinen muille maidontuotannon parissa työskenteleville ammattilaisille. Kyselyt toteutettiin Internetissä Webropol – ohjelmalla kesän 2014 aikana. Vastauksia kyselyihin tuli yhteensä melkein 250 kappaletta. Tulokset olivat Eläinten hyvinvointikeskuksen käytettävissä heidän tekemässään tutkimuksessa: Selvitys nautojen parressa ja pihatossa pidon hyvinvointi- ja talousvaikutuksista. Tutkimus palautettiin syyskuussa 2014 eläinsuojelulain uudistustyöryhmälle.
Kyselyiden tulosten perusteella vastaajat olivat yksimielisiä siitä, että ammattitaitoinen karjanhoitaja on yksi tärkeimmistä eläintenhyvinvointitekijöistä. Parsinavettakieltoa vastaan oli suurin osa kyselyihin vastanneista. Investointituen poistaminen sekä uusilta parsinavetoilta että vanhojen peruskorjaukselta tai laajentamiselta, ei olisi vastaajien mielestä myöskään hyvä muutos. Suurin osa molempien kyselyiden vastaajista koki hyvän parsinavetan paremmaksi eläinten hyvinvoinnin kannalta kuin huonon pihaton. Parsinavetan eduiksi koettiin, että se on pihattoa pienempi, hoito on yksilöllisempää ja eläimet pääsevät ulos kuitenkin kesäisin. Vastaajia huolestutti, että parsinavettakielto poistaisi pientuotannon Suomesta.
Tulokset herättivät ajatuksia hoitajan ammattitaidon kehittämisen tukemiseksi. Lainsäädännön tai maataloustukien kautta voisi mahdollisesti lisätä karjanhoitajien tietoja ja taitoja. Sekä pihatoissa että parsinavetoissa elävien eläinten hyvinvointia voisi parantaa lisäämällä ulkoiluvelvoitteen uuteen eläinsuojelulakiin. Investointituen kautta voisi olla mahdollista vaikuttaa parsinavetoissa elävien eläinten ympärivuotiseen ulkoilupakkoon. Tukea saisi sitoutumalla eläinten ulkoilutukseen ympäri vuoden.
Opinnäytetyössä toteutettiin kaksi erillistä kyselyä, joista toinen oli suunnattu maidontuottajille ja toinen muille maidontuotannon parissa työskenteleville ammattilaisille. Kyselyt toteutettiin Internetissä Webropol – ohjelmalla kesän 2014 aikana. Vastauksia kyselyihin tuli yhteensä melkein 250 kappaletta. Tulokset olivat Eläinten hyvinvointikeskuksen käytettävissä heidän tekemässään tutkimuksessa: Selvitys nautojen parressa ja pihatossa pidon hyvinvointi- ja talousvaikutuksista. Tutkimus palautettiin syyskuussa 2014 eläinsuojelulain uudistustyöryhmälle.
Kyselyiden tulosten perusteella vastaajat olivat yksimielisiä siitä, että ammattitaitoinen karjanhoitaja on yksi tärkeimmistä eläintenhyvinvointitekijöistä. Parsinavettakieltoa vastaan oli suurin osa kyselyihin vastanneista. Investointituen poistaminen sekä uusilta parsinavetoilta että vanhojen peruskorjaukselta tai laajentamiselta, ei olisi vastaajien mielestä myöskään hyvä muutos. Suurin osa molempien kyselyiden vastaajista koki hyvän parsinavetan paremmaksi eläinten hyvinvoinnin kannalta kuin huonon pihaton. Parsinavetan eduiksi koettiin, että se on pihattoa pienempi, hoito on yksilöllisempää ja eläimet pääsevät ulos kuitenkin kesäisin. Vastaajia huolestutti, että parsinavettakielto poistaisi pientuotannon Suomesta.
Tulokset herättivät ajatuksia hoitajan ammattitaidon kehittämisen tukemiseksi. Lainsäädännön tai maataloustukien kautta voisi mahdollisesti lisätä karjanhoitajien tietoja ja taitoja. Sekä pihatoissa että parsinavetoissa elävien eläinten hyvinvointia voisi parantaa lisäämällä ulkoiluvelvoitteen uuteen eläinsuojelulakiin. Investointituen kautta voisi olla mahdollista vaikuttaa parsinavetoissa elävien eläinten ympärivuotiseen ulkoilupakkoon. Tukea saisi sitoutumalla eläinten ulkoilutukseen ympäri vuoden.