Ulkomaalaisrikkomukset vuonna 2015 : erityistarkastelussa maahantulokiellon rikkominen
Juottonen, Reija-Elina (2016)
Juottonen, Reija-Elina
Poliisiammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100514847
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016100514847
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty tilaustyönä Poliisihallitukselle. Poliisihallitus pyysi tarkastelemaan ulkomaalaisrikkomuksia Suomessa vuonna 2015. Tutkimus kohdistuu ainoastaan poliisin paljastamiin ulkomaalaisrikkomuksiin.
Poliisihallitusta kiinnosti ulkomaalaisrikkomusten määrä, niiden esiintymisalueet, niihin syyllistyneiden kansalaisuudet sekä se, missä yhteydessä ulkomaalaisrikkomukset paljastuvat. Eritoten maahantulokiellon rikkomisen osuus ulkomaalaisrikkomuksista kiinnosti, sillä maahantulokiellon rikkomisesta saatavan rangaistuksen koventamisesta on pohdinnassa lakialoite. Lisäksi Poliisihallitus pyysi selvittämään, ovatko ulkomaalaisrikkomusten rangaistukset suhteessa laittomasti Suomessa oleskeltuun aikaan ja syyllistyvätkö ulkomaalaisrikkomuksiin syyllistyneet myös muihin rikoksiin.
Tutkimus toteutettiin käymällä läpi vuodelta 2015 rikosilmoitukset, joissa nimikkeenä oli ulkomaalaisrikkomus. Tulokset havainnollistettiin kaavioin ja taulukoin.
Tutkimuksessa ilmeni, että ulkomaalaisrikkomuksia vuonna 2015 paljastui 823, joista 468 oli maahantulokiellon rikkomista. Ulkomaalaisrikkomukset paljastuivat pääasiassa Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla. Ulkomaalaisrikkomus paljastui pääosin hälytystehtävien, lupahallinnon ja liikennepysäytysten yhteydessä sekä satamissa. Ulkomaalaisrikkomuksiin syyllistyivät pääosin virolaiset. Suurin osa epäillyistä oli miehiä ja työikäisiä. Maahantulokieltoaan rikkovat syyllistyivät yli 500 muuhun rikokseen ja rikkoivat maahantulokieltoa usein useammin kuin kerran. Joka kymmenes virolainen rikkoi maahantulokieltoa ja jäi siitä kiinni.
Ulkomaalaisrikkomusten rangaistukset eivät tutkimuksen mukaan olleet suhteessa laittomasti maassa oleskeltuun aikaan. Työssä listattiin kehitysehdotuksia muun muassa tämän epäkohdan korjaamiseen.
Poliisihallitusta kiinnosti ulkomaalaisrikkomusten määrä, niiden esiintymisalueet, niihin syyllistyneiden kansalaisuudet sekä se, missä yhteydessä ulkomaalaisrikkomukset paljastuvat. Eritoten maahantulokiellon rikkomisen osuus ulkomaalaisrikkomuksista kiinnosti, sillä maahantulokiellon rikkomisesta saatavan rangaistuksen koventamisesta on pohdinnassa lakialoite. Lisäksi Poliisihallitus pyysi selvittämään, ovatko ulkomaalaisrikkomusten rangaistukset suhteessa laittomasti Suomessa oleskeltuun aikaan ja syyllistyvätkö ulkomaalaisrikkomuksiin syyllistyneet myös muihin rikoksiin.
Tutkimus toteutettiin käymällä läpi vuodelta 2015 rikosilmoitukset, joissa nimikkeenä oli ulkomaalaisrikkomus. Tulokset havainnollistettiin kaavioin ja taulukoin.
Tutkimuksessa ilmeni, että ulkomaalaisrikkomuksia vuonna 2015 paljastui 823, joista 468 oli maahantulokiellon rikkomista. Ulkomaalaisrikkomukset paljastuivat pääasiassa Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla. Ulkomaalaisrikkomus paljastui pääosin hälytystehtävien, lupahallinnon ja liikennepysäytysten yhteydessä sekä satamissa. Ulkomaalaisrikkomuksiin syyllistyivät pääosin virolaiset. Suurin osa epäillyistä oli miehiä ja työikäisiä. Maahantulokieltoaan rikkovat syyllistyivät yli 500 muuhun rikokseen ja rikkoivat maahantulokieltoa usein useammin kuin kerran. Joka kymmenes virolainen rikkoi maahantulokieltoa ja jäi siitä kiinni.
Ulkomaalaisrikkomusten rangaistukset eivät tutkimuksen mukaan olleet suhteessa laittomasti maassa oleskeltuun aikaan. Työssä listattiin kehitysehdotuksia muun muassa tämän epäkohdan korjaamiseen.