”JOS EI KETTÄÄN KIINNOSTAS, SE OLIS PAHIN” : Opiskelijoiden näkemyksiä ammattioppilaitoksen opiskeluhuollosta
Kumpuvaara, Maria (2016)
Kumpuvaara, Maria
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112116724
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112116724
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena on selvittää ammattioppilaitoksessa opiskelevien nuorten käsityksiä oppilaitoksen opiskeluhuollosta. Työn tavoitteena on tarjota tietoa ja toimintamahdollisuuksia oppilaitoksen henkilökunnalle ja sitä kautta edistää oppilaitoksen opiskelijahyvinvointia. Tutkimus kuuluu yhtenä osana toimeksiantajani Raahen ammattiopiston vuoden 2016 opiskelijahuollon arviointiin ja kehittämistyöhön.
Teoreettisessa tietoperustassa perehdyn oppilaitoksen rooliin nuoren kasvu- ja kehitysyhteisönä sekä monialaiseen opiskeluhuoltoon. Tarkastelen opiskeluympäristön ja oppilaitosyhteisön merkitystä nuoren hyvinvoinnille sekä yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon asemaa oppilaitoksessa.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineiston keräsin soveltamalla eläytymismenetelmän kerronnalliseen muotoon. Käytin aineiston keruussa kahta erilaista kehyskertomusparia, joista toinen käsitteli onnistunutta ja toinen epäonnistunutta tilannetta oppilaitoksen arjessa. Eläytymismenetelmän rinnalla keräsin aineistoa avoimen haastattelun keinoin. Opiskelijoita tutkimukseen osallistui yhteensä 14. Olen analysoinut kertomukset ja keskustelut taulukoimalla ja tyypittelemällä.
Tulokset osoittavat, että opiskeluhuolto käsitteenä on opiskelijoille vieras ja selkiintymätön. Oppilaitoksen toiminnalla ymmärretään kuitenkin olevan suuri vaikutus opiskeluhyvinvointiin. Onnistuneena opiskeluhuoltotilanne nähtiin silloin, kun opiskelija tunsi, että hänen asioistaan ollaan aidosti kiinnostuneita ja hänen mielipiteillään on merkitystä. Opiskeluhuollon toimijoilta vastaajat odottivat varhaisen puuttumisen lisäksi ymmärrystä nuorista ja aitoa halua tukea nuorta elämän eri tilanteissa. Molemminpuolinen luottamus ja opiskelijan kannustaminen koettiin tärkeiksi kaikessa oppilaitostyössä. Opiskeluhuollon mahdollisuuksia rajoittavina tekijöinä nähtiin henkilökunnan asenteet ja välinpitämättömyys. Ryhmänohjaajalla koettiin olevan merkittävä rooli opiskeluhyvinvoinnin ja onnistuneen opiskeluhuollon rakentamisessa. Muille opiskeluhuollon toimijoille asetettiin odotuksia vasta ongelmien konkretisoituessa vakavammalle tasolle.
Tulosten pohjalta voidaan todeta, että hyvinvoinnin lisääntyessä opiskelija viihtyy yhteisössään ja jaksaa myös opiskella paremmin. Esiin nousi useita jatkotutkimus- ja kehittämisideoita oppilaitoksen opiskeluhuoltotyölle. Oppilaitoksen on tarjottava opiskelijoille entistä konkreettisempaa tietoa siitä, mitä opiskeluhuolto tarkoittaa ja mitä se pitää sisällään. Ryhmänohjaajien ja ammattiopettajien osaamiseen on panostettava ja oppilaitoksen ryhmäytymistoimia kehitettävä monipuolisemmiksi. Tutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään Raahen ammattiopiston opiskeluhuollossa.
Teoreettisessa tietoperustassa perehdyn oppilaitoksen rooliin nuoren kasvu- ja kehitysyhteisönä sekä monialaiseen opiskeluhuoltoon. Tarkastelen opiskeluympäristön ja oppilaitosyhteisön merkitystä nuoren hyvinvoinnille sekä yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon asemaa oppilaitoksessa.
Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineiston keräsin soveltamalla eläytymismenetelmän kerronnalliseen muotoon. Käytin aineiston keruussa kahta erilaista kehyskertomusparia, joista toinen käsitteli onnistunutta ja toinen epäonnistunutta tilannetta oppilaitoksen arjessa. Eläytymismenetelmän rinnalla keräsin aineistoa avoimen haastattelun keinoin. Opiskelijoita tutkimukseen osallistui yhteensä 14. Olen analysoinut kertomukset ja keskustelut taulukoimalla ja tyypittelemällä.
Tulokset osoittavat, että opiskeluhuolto käsitteenä on opiskelijoille vieras ja selkiintymätön. Oppilaitoksen toiminnalla ymmärretään kuitenkin olevan suuri vaikutus opiskeluhyvinvointiin. Onnistuneena opiskeluhuoltotilanne nähtiin silloin, kun opiskelija tunsi, että hänen asioistaan ollaan aidosti kiinnostuneita ja hänen mielipiteillään on merkitystä. Opiskeluhuollon toimijoilta vastaajat odottivat varhaisen puuttumisen lisäksi ymmärrystä nuorista ja aitoa halua tukea nuorta elämän eri tilanteissa. Molemminpuolinen luottamus ja opiskelijan kannustaminen koettiin tärkeiksi kaikessa oppilaitostyössä. Opiskeluhuollon mahdollisuuksia rajoittavina tekijöinä nähtiin henkilökunnan asenteet ja välinpitämättömyys. Ryhmänohjaajalla koettiin olevan merkittävä rooli opiskeluhyvinvoinnin ja onnistuneen opiskeluhuollon rakentamisessa. Muille opiskeluhuollon toimijoille asetettiin odotuksia vasta ongelmien konkretisoituessa vakavammalle tasolle.
Tulosten pohjalta voidaan todeta, että hyvinvoinnin lisääntyessä opiskelija viihtyy yhteisössään ja jaksaa myös opiskella paremmin. Esiin nousi useita jatkotutkimus- ja kehittämisideoita oppilaitoksen opiskeluhuoltotyölle. Oppilaitoksen on tarjottava opiskelijoille entistä konkreettisempaa tietoa siitä, mitä opiskeluhuolto tarkoittaa ja mitä se pitää sisällään. Ryhmänohjaajien ja ammattiopettajien osaamiseen on panostettava ja oppilaitoksen ryhmäytymistoimia kehitettävä monipuolisemmiksi. Tutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään Raahen ammattiopiston opiskeluhuollossa.