Laskimonsisäisen perusnestehoidon toteutuminen hoitajien arvioimana neljässä Euroopan maassa
Niskala, Elina (2016)
Niskala, Elina
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120819627
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120819627
Tiivistelmä
Opinnäytetyönä tehtiin oululaiselle Monidor Oy:lle tutkimus, jonka tarkoituksena oli analysoida yrityksen hankkimia, valmiita kyselyaineistoja ja selvittää niiden perusteella, millaisia kokemuksia kyselyyn vastanneilla sairaanhoitajilla on painovoimaisella infuusiojärjestelmällä toteutetun suonensisäisen nestehoidon arvioinnista, seuraako siitä ongelmia, ja olisiko sairaanhoitajilla halukkuutta korvata silmämääräinen nestehoidon toteutuksen arviointi laskurilla. Opinnäytetyön tavoite on tuottaa tietoa jonka avulla voidaan edistää potilasturvallisuutta kehittämällä nestehoidon seurantaan soveltuvaa laitetta, jonka avulla voidaan korvata silmämääräistä seurantaa. Turvallinen nestehoito vähentää haittatapahtumia ja on sitä kautta tuottamassa taloudellista hyötyä terveydenhuollon tuottajille ja asiakkaille eritysesti lyhentyneiden hoitoaikojen muodossa.
Käytetty tietoperusta käsittelee nestehoidon merkitystä osana sairaanhoitoa ja potilasturvallisuutta sekä aikaisempia kokemuksia ja tutkimuksia nestehoidon turvallisuudesta laitteellisella monitoroinnilla toteuttaen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin ristiintaulukointia ja tilastollista analyysiä. Kyseessä on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, joka toteutettiin strukturoituina kysymyksinä. Vastaukset hankittiin jakamalla kyselyä hoitotyön foorumeilla eri maissa, ja mukaan analyysiin otettiin ne maat joista sairaanhoitajien vastauksia saatiin yli 30. Maat olivat Suomi, Italia, Tanska ja IsoBritannia.
Havaittiin, että perusnestehoito toteutettiin pääosin silmämääräisesti arvioiden, ja hoitajat kokivat sen olevan helppoa. Ongelmia, kuten turvotuksia tai kuivumista kuitenkin esiintyi kolmasosan vastaajista mukaan vähintään viikoittain. Halukkuutta uudenlaisen laskurin käyttöön on.
Kokemusten perusteella havaittujen ongelmien määrä on suuri, ja ongelmista saattaa seurata sekä inhimillistä kärsimystä että taloudellisia menetyksiä. Tilannetta voitaisiin korjata työn suunnittelulla, ohjeiden kehittämisellä sekä teknologiaa hyödyntämällä.
Tilaajayritys voi käyttää tuloksia kehittelemänsä laitteen markkinoinnissa ja tuotekehityksessä. Tulokset ohjaavat hoitoalalla työskenteleviä henkilöitä huomaamaan nestehoidon toteutuksen riskit ja mahdollisen haittatapahtuman haitat potilaalle ja yhteiskunnalle, sekä kehittämään omaa työtä kohti parempaa potilasturvallisuutta.
Käytetty tietoperusta käsittelee nestehoidon merkitystä osana sairaanhoitoa ja potilasturvallisuutta sekä aikaisempia kokemuksia ja tutkimuksia nestehoidon turvallisuudesta laitteellisella monitoroinnilla toteuttaen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin ristiintaulukointia ja tilastollista analyysiä. Kyseessä on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, joka toteutettiin strukturoituina kysymyksinä. Vastaukset hankittiin jakamalla kyselyä hoitotyön foorumeilla eri maissa, ja mukaan analyysiin otettiin ne maat joista sairaanhoitajien vastauksia saatiin yli 30. Maat olivat Suomi, Italia, Tanska ja IsoBritannia.
Havaittiin, että perusnestehoito toteutettiin pääosin silmämääräisesti arvioiden, ja hoitajat kokivat sen olevan helppoa. Ongelmia, kuten turvotuksia tai kuivumista kuitenkin esiintyi kolmasosan vastaajista mukaan vähintään viikoittain. Halukkuutta uudenlaisen laskurin käyttöön on.
Kokemusten perusteella havaittujen ongelmien määrä on suuri, ja ongelmista saattaa seurata sekä inhimillistä kärsimystä että taloudellisia menetyksiä. Tilannetta voitaisiin korjata työn suunnittelulla, ohjeiden kehittämisellä sekä teknologiaa hyödyntämällä.
Tilaajayritys voi käyttää tuloksia kehittelemänsä laitteen markkinoinnissa ja tuotekehityksessä. Tulokset ohjaavat hoitoalalla työskenteleviä henkilöitä huomaamaan nestehoidon toteutuksen riskit ja mahdollisen haittatapahtuman haitat potilaalle ja yhteiskunnalle, sekä kehittämään omaa työtä kohti parempaa potilasturvallisuutta.