Mätning av smarttextilernas reliabilitet över tid
Bengs, Dagny (2016)
Bengs, Dagny
Yrkeshögskolan Arcada
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017081414341
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017081414341
Tiivistelmä
Teknisten vaatteiden käyttö mittausvälineenä on yleistynyt urheilussa, mutta fysioterapiassa ne eivät ole vielä laajassa käytössä. Ammattikorkeakoulu Arcada on käynnistänyt projektin, jonka tavoitteena on tutkia, soveltuvatko älyshortsit (Myontec Oy:n) lihasaktiivisuuden luotettavaan ja tarkkaan mittaamiseen. Tämä opinnäytetyö on osa Arcadan laajempaa projektia. Älyshortsit mittaavat lihasaktiivisuutta reisilihaksistosta ja mahdollistavat EMG-mittauksen laboratorion ulkopuolella. Tutkimuksen tavoitteena on mitata älyshortsien mittaustulosten luotettavuutta ja tarkkuutta porraskävelyssä ja toistokyykistymisessä terveillä työikäisillä ihmisillä, jotta saadaan selvitettyä, voiko shortseja käyttää mittausvälineenä kuntoutuksessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin testi-uusintatestiä.
Tutkimukseen osallistui 35 testihenkilöä, jotka suorittivat testit kahdesti. Testihenkilöiden ensimmäisen ja toisen mittauskerran tuloksia verrattiin keskenään. Tulokset analysoitiin Pearsonin korrelaatiokertoimen, luokansisäisen korrelaation (ICC) ja keskihajonnan (SD) avulla. Tulokset osoittavat keskinkertaista toistettavuutta porraskävelyssä alaspäin(ICC 0.78) ja toistokyykistymisessä (ICC 0.81) sekä heikkoa toistettavuutta porraskävelyssä ylöspäin (ICC 0.67). Vain muutamilla henkilöillä keskihajonta oli yli 5%,mikä on hyvä tulos. Vaikka testit olivat hyvin vakioituja, on mahdollista, että seuraavat seikat voivat vaikuttaa tuloksiin: yhteys shortsien ja tietokoneen välillä, yhteys elektrodien
ihokontaktissa, shortsien istuvuus ja testihenkilöiden biologiset ominaisuudet. Tulevaisuudessa älyshortseja voi mahdollisesti käyttää mittausvälineenä kuntoutuksessa esimerkiksi vasemman ja oikean alaraajan lihasaktiivisuuden vertaamisessa. Enemmän tutkimuksia eri kohderyhmillä tarvitaan, jotta voidaan todeta, voiko älyshortseja käyttää mittauslaitteena fysioterapiassa. Tiivistelmä opinnäytetyöstä on julkaistu vertaisarvioidussa
Journal of Sports rehabilitation –lehdessä, se löytyy osoitteesta:
http://journals.humankinetics.com/doi/abs/10.1123/jsr.2017-0019
Tutkimukseen osallistui 35 testihenkilöä, jotka suorittivat testit kahdesti. Testihenkilöiden ensimmäisen ja toisen mittauskerran tuloksia verrattiin keskenään. Tulokset analysoitiin Pearsonin korrelaatiokertoimen, luokansisäisen korrelaation (ICC) ja keskihajonnan (SD) avulla. Tulokset osoittavat keskinkertaista toistettavuutta porraskävelyssä alaspäin(ICC 0.78) ja toistokyykistymisessä (ICC 0.81) sekä heikkoa toistettavuutta porraskävelyssä ylöspäin (ICC 0.67). Vain muutamilla henkilöillä keskihajonta oli yli 5%,mikä on hyvä tulos. Vaikka testit olivat hyvin vakioituja, on mahdollista, että seuraavat seikat voivat vaikuttaa tuloksiin: yhteys shortsien ja tietokoneen välillä, yhteys elektrodien
ihokontaktissa, shortsien istuvuus ja testihenkilöiden biologiset ominaisuudet. Tulevaisuudessa älyshortseja voi mahdollisesti käyttää mittausvälineenä kuntoutuksessa esimerkiksi vasemman ja oikean alaraajan lihasaktiivisuuden vertaamisessa. Enemmän tutkimuksia eri kohderyhmillä tarvitaan, jotta voidaan todeta, voiko älyshortseja käyttää mittauslaitteena fysioterapiassa. Tiivistelmä opinnäytetyöstä on julkaistu vertaisarvioidussa
Journal of Sports rehabilitation –lehdessä, se löytyy osoitteesta:
http://journals.humankinetics.com/doi/abs/10.1123/jsr.2017-0019