Somalinkieliset äidit ja työllistyminen Helsingissä
Ahmed, Aisha (2017)
Ahmed, Aisha
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120119181
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120119181
Tiivistelmä
Muuttoliikettä on ollut aina. Viime aikoina Suomeen muutetaan yhä useammin perhesyistä ja maahanmuuttajista
enemmistö on naisia. Oman paikkansa löytäminen uudesta maasta ei ole aina helppoa.
Suomen neljänneksi suurin vähemmistö on somalinkieliset. Suomessa elää liki 20 000 somalinkieltä
äidinkielenään puhuvaa. Suomen somalilaisten tarina alkoi 1990–luvulla Somalian ajauduttua sisällisso-taan.
Suomen somalialaiset ovat hyvin erottuva maahanmuuttajaryhmä niin kielellisesti, kulttuurillisesti
kuin ulkonäöllisestikin. Somalinkieliset tulevat maasta jossa on korkea syntyvyys. Helsingin somalin-kielisten
kokonaishedelmällissyysluku oli vuonna 2015 3.5.
Tämän laadullisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia teemahaastattelujen avulla somalinkielisten
kotiäitien työllistymistä ja mitä merkitystä äitien elämäntilanteella on heidän työllistymiseen. Opinnäytetyön
tilaajana on Stadin aikuisopiston Kyvyt käyttöön hanke, joka toimii Helsingin seudulla aikavälillä
1.9.2017-1.9.2019. Kehittämistyötä varten tarvittiin tietoa siitä, mitä somalinkieliset kotiäidit tietävät
Helsingin kaupungin palveluista, heidän elämäntilanteestaan sekä tietoa siitä, mikä käsitys heillä on
työllisyyden merkityksestä. Haastattelin kuutta somalinkielistä äitiä, jotka asuvat Helsingin seudulla.
Johtopäätöksenä on, että somalinkieliset äidit luottavat Helsingin kaupungin palveluihin heidän työllistymistä
parantavana elimenä, mutta tietämystä kaupungin palvelujen laajuudesta ei ole. Äidit osaavat
nimetä vain muutamia palveluja. Lisäksi äitien rooli kotona on niin suuri, että ei ole aikaa, jota investoida
omaan kehittämiseensä työllisyyden osalta olipa se palvelujen etsimistä tai muuta. Lisäksi sosiaalisten
verkostojen kanssa ei keskustella koulutuksesta ja työllistymisestä vaan muusta. Joillakin äideillä
sosiaalinen verkosto oli rajoittunut vain omaa äidinkieltä puhuviin.
Kehittämistyö antaa tilaajalle kuvan somalinkielisten äitien sosiaalisista resursseista, voimavaroista ja
elämäntilanteesta. Työ antaa erityisen kuvan äitien roolista kotona, jotta tilaaja tietää kohderyhmän
voimavarat työllistymispolkua rakennettaessa. Työllistyminen on monitahoinen prosessi ja palvelujen
tuntemus edellyttää luku ja kirjotustaitoa, voimavaroja, tiedon etsintää aktiivisesti sekä oikeita sosiaalisia
verkostoja.
enemmistö on naisia. Oman paikkansa löytäminen uudesta maasta ei ole aina helppoa.
Suomen neljänneksi suurin vähemmistö on somalinkieliset. Suomessa elää liki 20 000 somalinkieltä
äidinkielenään puhuvaa. Suomen somalilaisten tarina alkoi 1990–luvulla Somalian ajauduttua sisällisso-taan.
Suomen somalialaiset ovat hyvin erottuva maahanmuuttajaryhmä niin kielellisesti, kulttuurillisesti
kuin ulkonäöllisestikin. Somalinkieliset tulevat maasta jossa on korkea syntyvyys. Helsingin somalin-kielisten
kokonaishedelmällissyysluku oli vuonna 2015 3.5.
Tämän laadullisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia teemahaastattelujen avulla somalinkielisten
kotiäitien työllistymistä ja mitä merkitystä äitien elämäntilanteella on heidän työllistymiseen. Opinnäytetyön
tilaajana on Stadin aikuisopiston Kyvyt käyttöön hanke, joka toimii Helsingin seudulla aikavälillä
1.9.2017-1.9.2019. Kehittämistyötä varten tarvittiin tietoa siitä, mitä somalinkieliset kotiäidit tietävät
Helsingin kaupungin palveluista, heidän elämäntilanteestaan sekä tietoa siitä, mikä käsitys heillä on
työllisyyden merkityksestä. Haastattelin kuutta somalinkielistä äitiä, jotka asuvat Helsingin seudulla.
Johtopäätöksenä on, että somalinkieliset äidit luottavat Helsingin kaupungin palveluihin heidän työllistymistä
parantavana elimenä, mutta tietämystä kaupungin palvelujen laajuudesta ei ole. Äidit osaavat
nimetä vain muutamia palveluja. Lisäksi äitien rooli kotona on niin suuri, että ei ole aikaa, jota investoida
omaan kehittämiseensä työllisyyden osalta olipa se palvelujen etsimistä tai muuta. Lisäksi sosiaalisten
verkostojen kanssa ei keskustella koulutuksesta ja työllistymisestä vaan muusta. Joillakin äideillä
sosiaalinen verkosto oli rajoittunut vain omaa äidinkieltä puhuviin.
Kehittämistyö antaa tilaajalle kuvan somalinkielisten äitien sosiaalisista resursseista, voimavaroista ja
elämäntilanteesta. Työ antaa erityisen kuvan äitien roolista kotona, jotta tilaaja tietää kohderyhmän
voimavarat työllistymispolkua rakennettaessa. Työllistyminen on monitahoinen prosessi ja palvelujen
tuntemus edellyttää luku ja kirjotustaitoa, voimavaroja, tiedon etsintää aktiivisesti sekä oikeita sosiaalisia
verkostoja.