Asuntomurrot 2017 : anastetun omaisuuden ja epäillyn välisestä yhteydestä
Rekola, Matti (2018)
Poliisiammattikorkeakoulu
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112217798
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112217798
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee vuonna 2017 tapahtuneita asuntomurtoja. Tutkimuksessa on perehdytty teoissa anastetun omaisuuden ja rikoksesta epäillyn henkilön väliseen yhteyteen. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää vastauksia siihen, voidaanko anastetun omaisuuden laadusta tehdä perusteltuja päätelmiä mahdollisesta epäillyistä.
Tutkimus suoritettiin tilastollisena tutkimuksena jonka lähdeaineistoksi poimittiin poliisiasiain tietojärjestelmästä 461 rikosilmoitusta. Tämä aineisto käsittää kaikki sellaiset poliisin sisäisten ohjeiden mukaan järjestelmään kirjatut asuntomurrot vuodelta 2017, joissa on kirjattu rikoksesta epäilty henkilö. Tutkimuksessa luokiteltiin rikosilmoituksissa anastetuksi ilmoitettu omaisuus, rikoksesta epäillyn kansalaisuus ja rikoshyödyn määrä. Anastetun omaisuuden luokituksia verrattiin rikoksesta epäillyn kansalaisuuden suhteen.
Tutkimuksen tulosten perusteella ulkomaalaiset epäillyt suosivat selkeästi koruja anastuksen kohteena. Ulkomaalaisten epäiltyjen osuus asuntomurroissa on huomattavan suuri suhteessa muuhun omaisuusrikollisuuteen. Merkittävän suurella osalla suomalaisista asuntomurtoihin epäillyistä henkilöistä taas ilmeni olevan jonkinlainen tuttavuus rikoksen uhrin kanssa.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä asuntomurtoihin suunnattavaa rikosanalyysia. Tutkimuksen perusteella heräsi kysymyksiä siitä miten ulkomaalaiset asuntomurtautujat tiedustelevat kohteensa koska rikosten keskimääräinen rikoshyöty oli huomattavasti suurempi kuin suomalaisten epäiltyjen.
Tutkimus suoritettiin tilastollisena tutkimuksena jonka lähdeaineistoksi poimittiin poliisiasiain tietojärjestelmästä 461 rikosilmoitusta. Tämä aineisto käsittää kaikki sellaiset poliisin sisäisten ohjeiden mukaan järjestelmään kirjatut asuntomurrot vuodelta 2017, joissa on kirjattu rikoksesta epäilty henkilö. Tutkimuksessa luokiteltiin rikosilmoituksissa anastetuksi ilmoitettu omaisuus, rikoksesta epäillyn kansalaisuus ja rikoshyödyn määrä. Anastetun omaisuuden luokituksia verrattiin rikoksesta epäillyn kansalaisuuden suhteen.
Tutkimuksen tulosten perusteella ulkomaalaiset epäillyt suosivat selkeästi koruja anastuksen kohteena. Ulkomaalaisten epäiltyjen osuus asuntomurroissa on huomattavan suuri suhteessa muuhun omaisuusrikollisuuteen. Merkittävän suurella osalla suomalaisista asuntomurtoihin epäillyistä henkilöistä taas ilmeni olevan jonkinlainen tuttavuus rikoksen uhrin kanssa.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä asuntomurtoihin suunnattavaa rikosanalyysia. Tutkimuksen perusteella heräsi kysymyksiä siitä miten ulkomaalaiset asuntomurtautujat tiedustelevat kohteensa koska rikosten keskimääräinen rikoshyöty oli huomattavasti suurempi kuin suomalaisten epäiltyjen.