Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kolarin ja Ylitornion kunnissa
Kurt, Sami; Lompolojärvi, Eeva-Liisa (2010)
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010110414160
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010110414160
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena on tehdä pohjatyötä ja kartoitusta Kolarin ja Ylitornion kunnissa erikseen laadittavaa hyvinvointisuunnitelmaa varten. Tutkia ja kartoittaa olemassa olevia palveluja ja palvelurakenteita.
Uusi lastensuojelulaki (417 / 2007) tuli voimaan 1.1.2008. Laki painottaa ennaltaehkäisyä, varhaista puuttumista ja kunnan moniammatillisten toimijoiden yhteistyötä lastensuojelussa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Varhaisella tuella ja puuttumisella tuetaan lapsen kasvua ja kehitystä sekä ennaltaehkäistään lastensuojeluntarvetta.
Tarkoituksena on, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnitelman laatiminen, toteuttaminen ja seuranta selkeyttävät kuntapäättäjien ja palveluiden toteuttajien kokonaiskäsitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta. Hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää työntekijöiltä kykyä ja tahtoa kehittää moniammatillista yhteistyötä johdonmukaisesti, perheitä ja koteja unohtamatta.
Hyvinvointisuunnitelma perustuu olemassa oleviin tilastoihin, kyselyihin ja tutkimuksiin. Asioita pyritään havainnollistamaan tilastotietoihin perustuvilla taulukoilla ja indikaattoreilla. Taulukoiden avulla vertaamme kuntien lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa, väestörakennetta ja -kehitystä ja oppilasmääriä keskenään.
Tuloksissa ei noussut suuria eroja kuntien välillä. Ylitorniolla nuorten tupakointi oli huomattavasti vähempää kuin Kolarissa. Ylitorniolla on satsattu myös toimintamahdollisuuksiin rakentamalla harrastetiloja. Kolarissa tuli esille matkailuelinkeinon tuomat ongelmat ja mahdollisuudet. Vaikka väkimäärältään Kolari on pienempi kuin Ylitornio, niin alle kouluikäisten määrä on jo suhteessa isompi. Kolarissa matkailu tuo työpaikkoja ja lapsiperheitä kuntaan. Luontaiset harrastusmahdollisuudet ovat hyvät.
Tavoitteena on, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa seurataan säännöllisesti. Kunnanhallitus valitsema ennaltaehkäisevä poikkihallinnollinen työryhmä kehittää ja tarkentaa suunnitelmassa olevat eri tahoille kuuluvat vastuutehtävät vuosittain. Luodaan käytäntö, jossa hyvinvointisuunnitelma käsitellään ja arvioidaan valtuustokausittain.
Uusi lastensuojelulaki (417 / 2007) tuli voimaan 1.1.2008. Laki painottaa ennaltaehkäisyä, varhaista puuttumista ja kunnan moniammatillisten toimijoiden yhteistyötä lastensuojelussa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Varhaisella tuella ja puuttumisella tuetaan lapsen kasvua ja kehitystä sekä ennaltaehkäistään lastensuojeluntarvetta.
Tarkoituksena on, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnitelman laatiminen, toteuttaminen ja seuranta selkeyttävät kuntapäättäjien ja palveluiden toteuttajien kokonaiskäsitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta. Hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää työntekijöiltä kykyä ja tahtoa kehittää moniammatillista yhteistyötä johdonmukaisesti, perheitä ja koteja unohtamatta.
Hyvinvointisuunnitelma perustuu olemassa oleviin tilastoihin, kyselyihin ja tutkimuksiin. Asioita pyritään havainnollistamaan tilastotietoihin perustuvilla taulukoilla ja indikaattoreilla. Taulukoiden avulla vertaamme kuntien lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa, väestörakennetta ja -kehitystä ja oppilasmääriä keskenään.
Tuloksissa ei noussut suuria eroja kuntien välillä. Ylitorniolla nuorten tupakointi oli huomattavasti vähempää kuin Kolarissa. Ylitorniolla on satsattu myös toimintamahdollisuuksiin rakentamalla harrastetiloja. Kolarissa tuli esille matkailuelinkeinon tuomat ongelmat ja mahdollisuudet. Vaikka väkimäärältään Kolari on pienempi kuin Ylitornio, niin alle kouluikäisten määrä on jo suhteessa isompi. Kolarissa matkailu tuo työpaikkoja ja lapsiperheitä kuntaan. Luontaiset harrastusmahdollisuudet ovat hyvät.
Tavoitteena on, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa seurataan säännöllisesti. Kunnanhallitus valitsema ennaltaehkäisevä poikkihallinnollinen työryhmä kehittää ja tarkentaa suunnitelmassa olevat eri tahoille kuuluvat vastuutehtävät vuosittain. Luodaan käytäntö, jossa hyvinvointisuunnitelma käsitellään ja arvioidaan valtuustokausittain.