Riihimäen Teatteri - ollako vai eikö olla?
Hytti, Jukka (2010)
Hytti, Jukka
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010110614202
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010110614202
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkitaan Riihimäen Teatterin elinvoimaisuutta opetus- ja kulttuuriministeriön ja kaupungin tukemana kulttuurilaitoksena. Keskeisenä tuotteena on Riihimäen Teatterin kehittämissuunnitelma.
Opinnäytetyön pohjana on Riihimäen Teatterille tehty selvitystyö teatterin taloudellisesta, taiteellisesta ja tuotannollisesta toiminnasta. Valmiina tausta-aineistona oli teatterin tekemä SWOT-analyysi. Selvitystyön tilaajana oli teatterisäätiö kaupunginhallituksen erillisrahoituksella. Selvitystyö alkoi marraskuussa 2009 ja sisälsi kannanottoja erilaisiin hallinto- ja tuotantomalleihin ja päätyi kehittämissuunnitelman laatimiseen.
Opinnäytetyössä käytetään toimintatutkimuksen menetelmiä soveltaen. Tekijä on tavannut kaikki teatterin työntekijät. Osaa on haastateltu kahden kesken ja joidenkin ammattiryhmien kanssa on käyty ryhmäkeskustelu. Lisäksi opinnäytetyön tekijä on keskustellut selvitystyöstä kaupungin johtavien työntekijöiden ja Riihimäen alueen kulttuuritoimijoiden sekä liike-elämän edustajien kanssa. Lokakuussa 2010 selvitystyön tuloksia ja sen vaikutuksia työyhteisön arkeen esiteltiin teatterin yleiskokouksessa, jossa koko henkilöstö oli läsnä.
Suomessa on noin 110 ammattiteatteria ja ammattiteatteriryhmää, joista 57 saa säännöllistä valtion rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja 34 harkinnanvaraista toiminta-avustusta näyttämötaidetoimikunnalta. Loput teatterit toimivat erinäisin avustuksin ja apurahoin. Uudet vaatimukset rahoittajien ja oman taidekentän suunnalta vaativat teatterilaitoksia kehittämään toimintaansa. Pelkkä esitystoiminta ei enää riitä, vaan teattereiden halutaan satsaavan myös yleisötyöhön, laajempaan taiteiden väliseen yhteistyöhön ja teatterin soveltavaan käyttöön kulttuurin eri rajapinnoilla. Opinnäytetyö esittelee myös näitä kehittämisen mahdollisuuksia.
Riihimäen Teatteri on joutunut viimeisen vuoden ajan toimimaan epävarmuuden tilassa ja jopa lakkauttamisuhan alla. Vaikka teatterin taloudellinen tilanne on pääsääntöisesti ollut tyydyttävä, on keskustelua käyty teatteritoiminnan tarpeellisuudesta. Kehittämissuunnitelmassa tuodaan esille toimenpiteitä, joilla teatterille taattaisiin työrauha, jotta se voisi näyttää halunsa ja kykynsä toimia alueellisena kulttuurivaikuttajana.
Opinnäytetyön tilaaja on Riihimäen teatterisäätiö, joka vastaa Riihimäen Teatterin toiminnasta. Työelämäohjaajana oli säätiön hallituksen puheenjohtaja, koulutusjohtaja Timo Sinivuori, joka on myös Riihimäen kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja. Opinnäytetyön tekijä osallistui säännöllisesti säätiön hallituksen kokouksiin vuoden ajan.
Opinnäytetyön pohjana on Riihimäen Teatterille tehty selvitystyö teatterin taloudellisesta, taiteellisesta ja tuotannollisesta toiminnasta. Valmiina tausta-aineistona oli teatterin tekemä SWOT-analyysi. Selvitystyön tilaajana oli teatterisäätiö kaupunginhallituksen erillisrahoituksella. Selvitystyö alkoi marraskuussa 2009 ja sisälsi kannanottoja erilaisiin hallinto- ja tuotantomalleihin ja päätyi kehittämissuunnitelman laatimiseen.
Opinnäytetyössä käytetään toimintatutkimuksen menetelmiä soveltaen. Tekijä on tavannut kaikki teatterin työntekijät. Osaa on haastateltu kahden kesken ja joidenkin ammattiryhmien kanssa on käyty ryhmäkeskustelu. Lisäksi opinnäytetyön tekijä on keskustellut selvitystyöstä kaupungin johtavien työntekijöiden ja Riihimäen alueen kulttuuritoimijoiden sekä liike-elämän edustajien kanssa. Lokakuussa 2010 selvitystyön tuloksia ja sen vaikutuksia työyhteisön arkeen esiteltiin teatterin yleiskokouksessa, jossa koko henkilöstö oli läsnä.
Suomessa on noin 110 ammattiteatteria ja ammattiteatteriryhmää, joista 57 saa säännöllistä valtion rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja 34 harkinnanvaraista toiminta-avustusta näyttämötaidetoimikunnalta. Loput teatterit toimivat erinäisin avustuksin ja apurahoin. Uudet vaatimukset rahoittajien ja oman taidekentän suunnalta vaativat teatterilaitoksia kehittämään toimintaansa. Pelkkä esitystoiminta ei enää riitä, vaan teattereiden halutaan satsaavan myös yleisötyöhön, laajempaan taiteiden väliseen yhteistyöhön ja teatterin soveltavaan käyttöön kulttuurin eri rajapinnoilla. Opinnäytetyö esittelee myös näitä kehittämisen mahdollisuuksia.
Riihimäen Teatteri on joutunut viimeisen vuoden ajan toimimaan epävarmuuden tilassa ja jopa lakkauttamisuhan alla. Vaikka teatterin taloudellinen tilanne on pääsääntöisesti ollut tyydyttävä, on keskustelua käyty teatteritoiminnan tarpeellisuudesta. Kehittämissuunnitelmassa tuodaan esille toimenpiteitä, joilla teatterille taattaisiin työrauha, jotta se voisi näyttää halunsa ja kykynsä toimia alueellisena kulttuurivaikuttajana.
Opinnäytetyön tilaaja on Riihimäen teatterisäätiö, joka vastaa Riihimäen Teatterin toiminnasta. Työelämäohjaajana oli säätiön hallituksen puheenjohtaja, koulutusjohtaja Timo Sinivuori, joka on myös Riihimäen kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja. Opinnäytetyön tekijä osallistui säännöllisesti säätiön hallituksen kokouksiin vuoden ajan.