Polikliinisten potilaiden kokemuksia ohjauksesta koronaariangiografiatutkimuksessa
Jämsä, Riina; Niemi, Kaisa (2010)
Jämsä, Riina
Niemi, Kaisa
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2010
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116655
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010120116655
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin Oulun yliopistollisen sairaalan koronaariangiografiatutkimukseen tulevien polikliinisten potilaiden mielipiteitä potilasohjauksesta. Tavoitteena oli selvittää, millaiseksi potilaat kokivat ohjauksen sisällön, merkityksen ja osaston hoitoympäristön tutkimuspäivänä. Tutkimuksesta hoitohenkilökunta sai tietoa, jonka perusteella he pystyvät tarvittaessa kehittämään ohjaustapojaan tulevaisuudessa.
Viitekehyksessä käsiteltiin koronaariangiografiatutkimusmenetelmää, potilaan hoitopolkua tutkimuspäivänä ja potilaan ohjausta tutkimuksen eri vaiheissa. Tutkimuksen onnistumisen edellytyksenä on esivalmistelu, josta potilasohjaus muodostaa tärkeän osan. Tutkimuksen aikana potilas voi tuntea kipua ja pelkoa, joten hoitosuhteen luominen potilaaseen on tärkeää jo alkuhaastattelun aikana. Tutkimuksen jälkeiset komplikaatiot välttääkseen potilaan on ymmärrettävä koti- ja jälkihoito-ohjeet.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka laadittiin teorialähteiden, haastattelujen ja potilaiden saamien kirjallisten ohjeiden perusteella. Kysymykset koskivat kirjallisia ohjeita, potilaan saamaa ohjausta ja tuntemuksia tutkimuspäivänä. Lisäksi lomake sisälsi kaksi avointa kysymystä. Aineisto kerättiin heinä- ja elokuussa 2010 ja se koostui yhteensä 80 lomakkeesta. Vastaanotetuista 84 lomakkeesta hylättiin neljä lomaketta, joten vastausprosentti oli 95. Aineisto analysointiin SPSS-ohjelmalla. Tutkimustulokset esitettiin suorina jakaumina ja ristiintaulukoinnin avulla. Avointen kysymysten vastaukset analysoitiin manuaalisesti.
Tutkimuksen mukaan koronaariangiografiatutkimuksessa olevat potilaat ovat tyytyväisiä saamaansa ohjauksen laatuun. Potilaat olivat pääosin tyytyväisiä kotiin saamiinsa kirjallisiin ohjeisiin, mutta enemmän tietoa kaivattiin tutkimuksesta ja sen jälkeisestä vuodelevosta. Aikaisemmin tutkimuksessa olleet potilaat olisivat halunneet enemmän lisätietoa kuin ensimmäistä kertaa tutkimukseen tulleet. Potilaiden antamien vastausten perusteella esivalmisteluun ja tutkimukseen liittyviä asioita selvitettiin vaihtelevasti. Potilaat kokivat myös, että lääkäri olisi voinut kertoa tutkimuksesta enemmän sen aikana. Ohjaus helpotti potilaiden ja henkilökunnan yhteistyötä, ja potilaiden mielestä siitä oli hyötyä. Tutkimustulosten perusteella osaston henkilökunta kohteli potilaita kunnioittavasti ja asiakaspalveluhenkisesti. Jatkotutkimushaasteiksi tunnistettiin kirjallisten ohjeiden päivittäminen ja kyselytutkimuksen toistaminen osaston potilaille.
Viitekehyksessä käsiteltiin koronaariangiografiatutkimusmenetelmää, potilaan hoitopolkua tutkimuspäivänä ja potilaan ohjausta tutkimuksen eri vaiheissa. Tutkimuksen onnistumisen edellytyksenä on esivalmistelu, josta potilasohjaus muodostaa tärkeän osan. Tutkimuksen aikana potilas voi tuntea kipua ja pelkoa, joten hoitosuhteen luominen potilaaseen on tärkeää jo alkuhaastattelun aikana. Tutkimuksen jälkeiset komplikaatiot välttääkseen potilaan on ymmärrettävä koti- ja jälkihoito-ohjeet.
Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka laadittiin teorialähteiden, haastattelujen ja potilaiden saamien kirjallisten ohjeiden perusteella. Kysymykset koskivat kirjallisia ohjeita, potilaan saamaa ohjausta ja tuntemuksia tutkimuspäivänä. Lisäksi lomake sisälsi kaksi avointa kysymystä. Aineisto kerättiin heinä- ja elokuussa 2010 ja se koostui yhteensä 80 lomakkeesta. Vastaanotetuista 84 lomakkeesta hylättiin neljä lomaketta, joten vastausprosentti oli 95. Aineisto analysointiin SPSS-ohjelmalla. Tutkimustulokset esitettiin suorina jakaumina ja ristiintaulukoinnin avulla. Avointen kysymysten vastaukset analysoitiin manuaalisesti.
Tutkimuksen mukaan koronaariangiografiatutkimuksessa olevat potilaat ovat tyytyväisiä saamaansa ohjauksen laatuun. Potilaat olivat pääosin tyytyväisiä kotiin saamiinsa kirjallisiin ohjeisiin, mutta enemmän tietoa kaivattiin tutkimuksesta ja sen jälkeisestä vuodelevosta. Aikaisemmin tutkimuksessa olleet potilaat olisivat halunneet enemmän lisätietoa kuin ensimmäistä kertaa tutkimukseen tulleet. Potilaiden antamien vastausten perusteella esivalmisteluun ja tutkimukseen liittyviä asioita selvitettiin vaihtelevasti. Potilaat kokivat myös, että lääkäri olisi voinut kertoa tutkimuksesta enemmän sen aikana. Ohjaus helpotti potilaiden ja henkilökunnan yhteistyötä, ja potilaiden mielestä siitä oli hyötyä. Tutkimustulosten perusteella osaston henkilökunta kohteli potilaita kunnioittavasti ja asiakaspalveluhenkisesti. Jatkotutkimushaasteiksi tunnistettiin kirjallisten ohjeiden päivittäminen ja kyselytutkimuksen toistaminen osaston potilaille.