Aivoverenkiertohäiriöpotilaan potilasohjausmallin käyttöönotto Haukiputaan terveyskeskuksessa
Haapala, Anne (2011)
Haapala, Anne
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102222554
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201102222554
Tiivistelmä
Tämän tutkimus- ja kehittämistyön tehtävänä oli määrittää aivoverenkiertohäiriöpotilaan (AVH-potilas) potilasohjausmallin keskeiset käsitteet toiminnanohjauksen lähtökohdiksi sekä kuvata ja analysoida miten mallin juurtuminen Haukiputaan terveyskeskuksen työyhteisön toimintakäytännöksi eteni tämän kehittämistyön aikana. Keskeisiksi käsitteiksi määriteltiin aivoverenkiertohäiriö (AVH), asiakaslähtöinen toiminta, hoito- ja kuntoutusketju, moniammatillinen yhteistyö, kuntoutumista edistävä hoitotyö, kuntoutussuunnitelma, potilasohjaus ja kuntoutusprosessi. Lisäksi työn tehtävän oli tuottaa työyhteisön käyttöön tietoa hyvien käytäntöjen ja toimintamallien käyttöön ottoa edistävistä ja hidastavista tekijöistä sekä nimetä toiminnan kehittämisen jatkohaasteet. Tämän tutkimus- ja kehittämistyön tuloksia voidaan hyödyntää mm. asiakaslähtöisen toiminnan, moniammatillisen yhteistyön ja muutoksen johtamisen tutkimus- ja kehittämis-hankkeissa.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin kehittämistä ilmiönä ja kehittämistyön johtamista. Tämä osio toteutettiin osallistavan toimintatutkimuksen periaatteiden mukaisesti. Tutkimusaineisto koostui potilaiden, omaisten ja henkilökunnan ryhmä- ja teemahaastatteluista, kyselytutkimuksista sekä päiväkirja-aineistosta. Tutkimusaineiston selkiyttäminen ja sanallinen muoto on tehty aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Lähtötilannekartoituksen mukaan potilaat pääosin luottivat henkilökuntaan ja olisivat tarvinneet toimintaterapeuttia terveyskeskukseen. Omaisten käsitykset riippuivat täysin hoitotuloksista. Hoitohenkilökunta piti vahvuutena akuuttiosaston fysioterapeutin osaamista. Mallin käytäntöön viemistä edisti käsitteiden määrittäminen jalkautettaville tehtäville sekä henkilöstön osallistuminen kehittämiseen. Tässä osiossa tuotiin myös näkyväksi muualla tuotetun toimintamallin juurruttamisen vaikeus vakiintuneeseen työyhteisöön. Työskentelyn haasteeksi nousivat kehitetyn mallin heikkoudet, yhteistyön puute johdon ja työntekijöiden välillä sekä se, ettei AVH-tiimin toimintaa kiinnitetty osaksi organisaatioiden toimintaa.
Kehittämistyön tuloksena oli AVH-potilaan potilasohjausmalli Haukiputaalla, joka sisältää potilaan hoitopolkukuvauksen ja kuntoutussuunnitelmarungon. AVH-tiimin jäsenten osaamisen ja koulutustarpeiden kartoittaminen tuotti myös ohjeen henkilöstön osaamiskartoituksen sisällöstä ja laatimisesta. Toisen asteen tuloksena kotihoito sai psykiatrisen sairaanhoitajan resursseja käyttöönsä.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin kehittämistä ilmiönä ja kehittämistyön johtamista. Tämä osio toteutettiin osallistavan toimintatutkimuksen periaatteiden mukaisesti. Tutkimusaineisto koostui potilaiden, omaisten ja henkilökunnan ryhmä- ja teemahaastatteluista, kyselytutkimuksista sekä päiväkirja-aineistosta. Tutkimusaineiston selkiyttäminen ja sanallinen muoto on tehty aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Lähtötilannekartoituksen mukaan potilaat pääosin luottivat henkilökuntaan ja olisivat tarvinneet toimintaterapeuttia terveyskeskukseen. Omaisten käsitykset riippuivat täysin hoitotuloksista. Hoitohenkilökunta piti vahvuutena akuuttiosaston fysioterapeutin osaamista. Mallin käytäntöön viemistä edisti käsitteiden määrittäminen jalkautettaville tehtäville sekä henkilöstön osallistuminen kehittämiseen. Tässä osiossa tuotiin myös näkyväksi muualla tuotetun toimintamallin juurruttamisen vaikeus vakiintuneeseen työyhteisöön. Työskentelyn haasteeksi nousivat kehitetyn mallin heikkoudet, yhteistyön puute johdon ja työntekijöiden välillä sekä se, ettei AVH-tiimin toimintaa kiinnitetty osaksi organisaatioiden toimintaa.
Kehittämistyön tuloksena oli AVH-potilaan potilasohjausmalli Haukiputaalla, joka sisältää potilaan hoitopolkukuvauksen ja kuntoutussuunnitelmarungon. AVH-tiimin jäsenten osaamisen ja koulutustarpeiden kartoittaminen tuotti myös ohjeen henkilöstön osaamiskartoituksen sisällöstä ja laatimisesta. Toisen asteen tuloksena kotihoito sai psykiatrisen sairaanhoitajan resursseja käyttöönsä.