Ilmanvaihtokoneen testaus
Kuha, Jouko (2011)
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105035895
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105035895
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli selvittää olemassa olevan ilmanvaihtokoneen lähtötaso tuotekehityksen lähtötiedoiksi. Selvitettäviä asioita olivat lämmöntalteenottokennojen painehäviöt, SFP-luku, paineentuotto laitteen ulkopuolelle sekä lämmöntalteenottolaitteen poistoilman vuosihyötysuhde. Työn painopiste oli kennojen painehäviöissä ja SFP-luvussa. Työn tilaajana toimi kajaanilainen Indifine Oy.
Tilaaja toimitti koelaitteistoon tarvittavan ilmanvaihtokoneen OAMK:n laboratoriotiloihin. Koelaitteistoon kuului lämmöntalteenottolaitteella varustettu ilmanvaihtone ja jokaiseen koneen kanavalähtöön 100 cm ilmanvaihtokanavaa ja säätöpelti ilmavirtojen mittausta ja säätöä varten. Työ tehtiin ympäristöministeriön laatiman pienten ilmankäsittelykoneiden tyyppihyväksyntäohjeen mukaan. Painehäviöt, paineentuotto ja ilmavirrat saatiin painemittarilla. Puhaltimien ottama sähköteho saatiin pistorasiaan kytkettävällä energiamittarilla. SFP-luku ja vuosihyötysuhde määritettiin laskennallisesti.
Koneen teholla 3 ja ilmavirralla 55 dm3/s kennojen painehäviöksi saatiin 44 Pa ja paineentuotoksi 80 Pa. SFP-luvuksi saatiin 2,3 kW/(m3/s). SFP-luku saisi olla vuonna 2012 voimaan tulevilla määräyksillä korkeintaan 2,0 kW/(m3/s). Mittaustuloksien perusteella lämmöntalteenottokennojen painehäviöt eivät ole syy korkeaan SFP-lukuun. Syy on puhaltimissa, joissa on huono hyötysuhde, ja virtausaukoissa, joista ilma virtaa kennoihin ja kennoista pois. Virtausaukkojen ja kennotilan yhteinen painehäviö on 128 Pa, joka on melkein kolme kertaa suurempi kuin kennojen painehäviö. Virtausaukkoja suurentamalla painehäviö pienenisi. Nykyisillä puhaltimilla hyötysuhde on 22,6 %. Jos vaihdetaan puhaltimet, joiden hyötysuhde on 30 %, SFP-luvuksi saadaan 1,73 kW/(m3/s). Lämmöntalteenottolaitteen poistoilman vuosihyötysuhteen laskennassa tulokseksi saatiin 78 %. Tulos on hyvä ja ylittää reilusti vaaditun 45 %.
Tilaaja toimitti koelaitteistoon tarvittavan ilmanvaihtokoneen OAMK:n laboratoriotiloihin. Koelaitteistoon kuului lämmöntalteenottolaitteella varustettu ilmanvaihtone ja jokaiseen koneen kanavalähtöön 100 cm ilmanvaihtokanavaa ja säätöpelti ilmavirtojen mittausta ja säätöä varten. Työ tehtiin ympäristöministeriön laatiman pienten ilmankäsittelykoneiden tyyppihyväksyntäohjeen mukaan. Painehäviöt, paineentuotto ja ilmavirrat saatiin painemittarilla. Puhaltimien ottama sähköteho saatiin pistorasiaan kytkettävällä energiamittarilla. SFP-luku ja vuosihyötysuhde määritettiin laskennallisesti.
Koneen teholla 3 ja ilmavirralla 55 dm3/s kennojen painehäviöksi saatiin 44 Pa ja paineentuotoksi 80 Pa. SFP-luvuksi saatiin 2,3 kW/(m3/s). SFP-luku saisi olla vuonna 2012 voimaan tulevilla määräyksillä korkeintaan 2,0 kW/(m3/s). Mittaustuloksien perusteella lämmöntalteenottokennojen painehäviöt eivät ole syy korkeaan SFP-lukuun. Syy on puhaltimissa, joissa on huono hyötysuhde, ja virtausaukoissa, joista ilma virtaa kennoihin ja kennoista pois. Virtausaukkojen ja kennotilan yhteinen painehäviö on 128 Pa, joka on melkein kolme kertaa suurempi kuin kennojen painehäviö. Virtausaukkoja suurentamalla painehäviö pienenisi. Nykyisillä puhaltimilla hyötysuhde on 22,6 %. Jos vaihdetaan puhaltimet, joiden hyötysuhde on 30 %, SFP-luvuksi saadaan 1,73 kW/(m3/s). Lämmöntalteenottolaitteen poistoilman vuosihyötysuhteen laskennassa tulokseksi saatiin 78 %. Tulos on hyvä ja ylittää reilusti vaaditun 45 %.