Vuokrataloyhtiön kunnossapitosuunnitelman laatiminen – Kiint. Oy Suomussalmen Vuokratalot
Eronen, Matti (2011)
Eronen, Matti
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053010353
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053010353
Tiivistelmä
Kiinteistön ennakoiva kunnossapito on todettu kannattavaksi. Rappeutumaan päästetyn rakennuksen kunnostaminen maksaa yleensä huomattavasti enemmän kuin ajallaan suoritetut korjaukset. Näistä lähtökohdista tässä opinnäytetyössä laadittiin rakennustekninen peruskuntoarvio sekä pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) kahdellekymmenelle Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalojen omistamalle ja ylläpitämälle kiinteistölle. Tavoitteena oli rakentaa kerätyistä tiedoista sähköinen käyttöliittymä, jota tilaaja pystyy päivittämään. Samalla laadittiin kymmenen vuoden PTS kiinteistökannan kunnossapitoa varten.
Työ eteni laajuutensa vuoksi tavallisesta kuntoarviosta poiketen. Oli suunniteltava raportointimalli, joka tiivistää suuren määrän tietoa yhteen taulukkoon. Dokumentointipohjien muotoutuessa siirryttiin vähitellen normaaliin kuntoarvion työjärjestykseen. Aluksi kerättiin lähtötietoja, pohjustettiin sekä toteutettiin kiinteistötarkastukset ja kirjattiin huomioita. Näiden tietojen pohjalta laadittiin kuntoarvioraportit sekä kiinteistökohtaiset taulukot. Lopulta tiedoista laadittiin kiinteistökohtaiset pitkän tähtäimen suunnitelmat sekä koostetaulukko, josta selviävät kokonaiskustannukset. Tilaajan pyynnöstä perehdyttiin erityisesti ikkunoiden korjauskustannusten muotoutumiseen sekä verrattiin saatuja tuloksia uusien ikkunoiden hintaan. Hintaeroa tarkasteltiin myös energiatehokkuuden kannalta. Lisäksi tarkkailtiin kiinteistöjen energiakulutusta kolmen vuoden aikajaksolla.
Kaiken tämän jälkeen valmistui taulukkopohjainen käyttöliittymä siihen linkitettyine kuntoarvioraportteineen. Käyttöliittymä on pyritty toteuttamaan mahdollisimman yksinkertaisena, mutta samaan aikaan informatiivisena. Kohteiden kuntoarviot sekä PTS kymmeneksi vuodeksi ovat helposti saatavissa sekä päivitettävissä. Tarkempaa perehtymistä varten käytettävissä on yli kolmesataa sivua kuntoarvioraportointeja sekä kolmisen tuhatta taulukkoriviä pitkän tähtäimen suunnitelmia.
Työ eteni laajuutensa vuoksi tavallisesta kuntoarviosta poiketen. Oli suunniteltava raportointimalli, joka tiivistää suuren määrän tietoa yhteen taulukkoon. Dokumentointipohjien muotoutuessa siirryttiin vähitellen normaaliin kuntoarvion työjärjestykseen. Aluksi kerättiin lähtötietoja, pohjustettiin sekä toteutettiin kiinteistötarkastukset ja kirjattiin huomioita. Näiden tietojen pohjalta laadittiin kuntoarvioraportit sekä kiinteistökohtaiset taulukot. Lopulta tiedoista laadittiin kiinteistökohtaiset pitkän tähtäimen suunnitelmat sekä koostetaulukko, josta selviävät kokonaiskustannukset. Tilaajan pyynnöstä perehdyttiin erityisesti ikkunoiden korjauskustannusten muotoutumiseen sekä verrattiin saatuja tuloksia uusien ikkunoiden hintaan. Hintaeroa tarkasteltiin myös energiatehokkuuden kannalta. Lisäksi tarkkailtiin kiinteistöjen energiakulutusta kolmen vuoden aikajaksolla.
Kaiken tämän jälkeen valmistui taulukkopohjainen käyttöliittymä siihen linkitettyine kuntoarvioraportteineen. Käyttöliittymä on pyritty toteuttamaan mahdollisimman yksinkertaisena, mutta samaan aikaan informatiivisena. Kohteiden kuntoarviot sekä PTS kymmeneksi vuodeksi ovat helposti saatavissa sekä päivitettävissä. Tarkempaa perehtymistä varten käytettävissä on yli kolmesataa sivua kuntoarvioraportointeja sekä kolmisen tuhatta taulukkoriviä pitkän tähtäimen suunnitelmia.