Somalialaisten turvapaikanhakijatyttöjen käsityksiä terveydestä ja terveenä pysymisestä
Koponen, Henna (2011)
Koponen, Henna
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112816008
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112816008
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia käsityksiä ryhmäkodeissa asuvilla somalitytöillä on terveydestä ja terveenä pysymisestä. Tutkimukseen osallistui viisi alaikäistä yksintullutta turvapaikanhakijaa, jotka olivat ehtineet olla Suomessa puolesta vuodesta vuoteen.
Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen, ja aineisto kerättiin puolistrukturoitua teemahaastattelua apuna käyttäen. Haastattelut tehtiin kevään 2011 aikana kahdessa eri ryhmäkodissa. Haastatteluista kolme toteutettiin yksilöhaastatteluina. Kaikissa haastatteluissa oli läsnä naispuolinen tulkki.
Terveys kuvattiin olotilaksi, jossa ihmisellä ei ole huolia ja murheita. Myös sairauden puuttuminen mainittiin. Liikaa miettimistä pidettiin poikkeuksetta sairauden merkkinä. Lisäksi kova kipu, ruokahaluttomuus ja unettomuus listattiin selviksi merkeiksi sairaudesta. Terveenä pysyäkseen ihmisen pitäisi nukkua noin kahdeksan tuntia yössä, syödä säännöllisesti ja harrastaa liikuntaa. Suomessa lääkäriin otetaan herkästi yhteyttä ja häneen luotetaan. Ihmisen sanottiin sairastuvan varmasti, jos hänellä ei ole ketään, kuka kuuntelisi ja auttaisi häntä. Toisaalta ongelmista kertomista pidettiin turhana, jos kuulija ei voisi auttaa mitenkään.
Tutkimukseen osallistuneilla somalitytöillä oli tietoa muun muassa ravitsemuksen, riittävän levon ja liikunnan merkityksestä terveydelle. Koska sosiaalisia suhteita pidettiin terveyden edellytyksenä, voi tyttöjen kokema koti-ikävä ja tunne yksinäisyydestä vaikuttaa siihen, että terveellisiä elämäntapoja ei aina noudateta, vaikka niistä tietoa olisikin. Täten voisi ajatella, että tyttöjen kanssa työskentelevien olisi tärkeintä tarjota tytöille ensisijaisesti kokemuksia huomatuksi ja autetuksi tulemisesta. Turvalliset ihmissuhteet varmasti vähentäisivät tyttöjen kuvaamaa liikaa miettimistä ja sen aiheuttamaa väsymystä, jolloin voimavaroja jäisi itsestä huolehtimiseen.
Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen, ja aineisto kerättiin puolistrukturoitua teemahaastattelua apuna käyttäen. Haastattelut tehtiin kevään 2011 aikana kahdessa eri ryhmäkodissa. Haastatteluista kolme toteutettiin yksilöhaastatteluina. Kaikissa haastatteluissa oli läsnä naispuolinen tulkki.
Terveys kuvattiin olotilaksi, jossa ihmisellä ei ole huolia ja murheita. Myös sairauden puuttuminen mainittiin. Liikaa miettimistä pidettiin poikkeuksetta sairauden merkkinä. Lisäksi kova kipu, ruokahaluttomuus ja unettomuus listattiin selviksi merkeiksi sairaudesta. Terveenä pysyäkseen ihmisen pitäisi nukkua noin kahdeksan tuntia yössä, syödä säännöllisesti ja harrastaa liikuntaa. Suomessa lääkäriin otetaan herkästi yhteyttä ja häneen luotetaan. Ihmisen sanottiin sairastuvan varmasti, jos hänellä ei ole ketään, kuka kuuntelisi ja auttaisi häntä. Toisaalta ongelmista kertomista pidettiin turhana, jos kuulija ei voisi auttaa mitenkään.
Tutkimukseen osallistuneilla somalitytöillä oli tietoa muun muassa ravitsemuksen, riittävän levon ja liikunnan merkityksestä terveydelle. Koska sosiaalisia suhteita pidettiin terveyden edellytyksenä, voi tyttöjen kokema koti-ikävä ja tunne yksinäisyydestä vaikuttaa siihen, että terveellisiä elämäntapoja ei aina noudateta, vaikka niistä tietoa olisikin. Täten voisi ajatella, että tyttöjen kanssa työskentelevien olisi tärkeintä tarjota tytöille ensisijaisesti kokemuksia huomatuksi ja autetuksi tulemisesta. Turvalliset ihmissuhteet varmasti vähentäisivät tyttöjen kuvaamaa liikaa miettimistä ja sen aiheuttamaa väsymystä, jolloin voimavaroja jäisi itsestä huolehtimiseen.