Kalojen cesium- ja elohopeapitoisuudet Kangasalan kunnan ympäristöterveydenhuollon alueella

Abstract

Kangasalan kunnan ympäristöterveydenhuollon alueella Oriveden seutu oli yksi suurimpia cesiumin laskeuma-alueita 1986 tapahtuneen Tshernobylin onnettomuuden jälkeen. Tämä oli syy, miksi alueella toteutettiin tutkimus kalojen 137Cs -pitoisuuksien nykytilanteen selvittämiseksi. Tutkimukseen oli luonnollista yhdistää toinen aine, elohopea, joka on sisävesien petokaloihin kertyvä raskasmetalli. Näytteitä saatiin 11 eri järvestä yhteensä 16 kalanäytettä. Näytteet olivat haukea ja kuhaa. Tulokset tukivat käsitystä siitä, että 137 Cs -pitoisuudet ovat palanneet lähes siihen mitä ne olivat ennen Tshernobylin onnettomuutta. Tämän suuntauksen ovat osoittaneet myös muulla tehdyt tutkimukset. Vain kahden kalanäytteen pitoisuus ylitti kaupanpidettävälle kalalle annetun 137Cs raja-arvon 600 Bq/kg. Tuloksista voidaan kokonaisuutena kuitenkin todeta, että voimakkaimmilla laskeuma-alueilla säteilyn vaikutus oli silti havaittavissa. Tutkittujen kalanäytteiden elohopeapitoisuudet olivat yhtä näytettä lukuun ottamatta alle annettujen raja-arvojen. Sisävesien petokaloille on Eviran toimesta annettu elohopean suhteen syöntisuosituksia.

Kalan positiiviset terveysvaikutukset ravinnossamme ovat kiistattomat ja siksi voidaankin todeta, että Kangasalan kunnan ympäristöterveydenhuollon toimialueella voidaan kalaa syödä ilman merkittävää terveysriskiä. Ainoastaan riskiryhmien, sisävesien petokaloja paljon syövien ihmisten ja raskaana olevien tai imettävien äitien tulee kiinnittää huomiota elohopean kokonaissaantiin.

Fish is recommended food and consumption of fish should be increased. On the other hand fish can also contain harmful substances as radioactive cesium and heavy metal mercury. Kangasala region and Orivesi region were the areas where the radioactive fallout by the accident of Tsernobyls nuclear power plant in 1986 was very heavy. That was the reason why the 137 Cs levels by inland waters fish were enquired. Also the other substance mercury accumulates in food chain and that was the reason why it was enclosed in research.

The 16 fish samples were predatory fish mainly pike and pikeperch, in the 11 different lakes. The research results vindicated presumptions that the cesium levels were reduced in most of the lakes below 600 Bq/kg. Only two samples were over the boundary value. The mercury levels were under boundary value apart from one sample. The conclusion of this research is that we can eat fish quite safely in Kangasala and Orivesi areas. Only the groups at risk, the people who eats a lot of inside waters predatory fish and pregnant and breastfeeding women’s, should pay attention mainly the supply of mercury.