ALKOHOLIKYSELY ERÄMESSUILLA
Ahtinen, Mari; Lind, Riitta (2012)
Ahtinen, Mari
Lind, Riitta
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203233693
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201203233693
Tiivistelmä
Suomalaisten alkoholin käyttö on lisääntynyt suuresti viimeksi kuluneen puolen vuosisadan aikana. Alkoholinkulutus jakautuu erittäin epätasaisesti. Pieni osa ei juo ollenkaan, suuri osa juo vähän, suurin osa juo kohtuudella ja pieni osa juo erittäin paljon.
Opinnäytetyössämme pyrimme selvittämään alkoholin vaikutusta ihmiseen. Tutkimusongelmat työssä olivat miten sukupuoli, ikä, koulutus ja asuinalue näkyvät Audit-kyselyn pisteissä sekä millaisia ajatuksia humalahakuinen juominen herätti vastaajissa. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitiivista eli määrällistä tutkimusta. Tutkimukseen vastasi 290 henkilöä.
Tämän opinnäytetyön vastausten perusteella asuinalueella ei näyttänyt olevan merkitystä vastaajien Audit-pisteiden lukumäärään. Sen sijaan eroja oli havaittavissa eri koulutustasojen välillä. Kaikissa ikäryhmissä 1 – 7 Audit-pistettä oli yleisin tulos. Kyselyn mukaan naisten alkoholinkulutus oli vähäisempää kuin miesten. Tutkimuskysymyksessämme halusimme selvittää mihin vastaajien mielestä humalahakuinen juominen ensisijaisesti ihmisessä vaikuttaa. Vastauksia saimme useita erilaisia. Sillä koettiin olevan erilaisia vaikutuksia ihmiseen ja omaan ympäristöön. Messuvieraiden suuri kiinnostus osastoamme kohtaan toi esille myös sen, että on tarvetta terveydenhoitajien jalkautumiselle yleisötapahtumiin. Rikkomalla perinteisiä valistustapoja kynnys keskustella alkoholista madaltuu.
Tutkimustulosten tarkoitus on auttaa terveydenhoitohenkilökuntaa omassa työssään ymmärtämään alkoholin monet eri vaikutukset. On myös tarpeen muistaa, että Audit-kysely ei ole varsinainen diagnostinen työkalu, eli sen tulosten perusteella ei voida yksin päätellä, että testattava on suurkuluttaja tai alkoholisti. Riskirajan ylittävät testipistemäärät merkitsevät, että omalle juomiselle on tarpeen tehdä jotain ja tarvittaessa etsiytyä perusteellisempaan tilannearvioon, tutkimuksiin tai hoitoon.
Opinnäytetyössämme pyrimme selvittämään alkoholin vaikutusta ihmiseen. Tutkimusongelmat työssä olivat miten sukupuoli, ikä, koulutus ja asuinalue näkyvät Audit-kyselyn pisteissä sekä millaisia ajatuksia humalahakuinen juominen herätti vastaajissa. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitiivista eli määrällistä tutkimusta. Tutkimukseen vastasi 290 henkilöä.
Tämän opinnäytetyön vastausten perusteella asuinalueella ei näyttänyt olevan merkitystä vastaajien Audit-pisteiden lukumäärään. Sen sijaan eroja oli havaittavissa eri koulutustasojen välillä. Kaikissa ikäryhmissä 1 – 7 Audit-pistettä oli yleisin tulos. Kyselyn mukaan naisten alkoholinkulutus oli vähäisempää kuin miesten. Tutkimuskysymyksessämme halusimme selvittää mihin vastaajien mielestä humalahakuinen juominen ensisijaisesti ihmisessä vaikuttaa. Vastauksia saimme useita erilaisia. Sillä koettiin olevan erilaisia vaikutuksia ihmiseen ja omaan ympäristöön. Messuvieraiden suuri kiinnostus osastoamme kohtaan toi esille myös sen, että on tarvetta terveydenhoitajien jalkautumiselle yleisötapahtumiin. Rikkomalla perinteisiä valistustapoja kynnys keskustella alkoholista madaltuu.
Tutkimustulosten tarkoitus on auttaa terveydenhoitohenkilökuntaa omassa työssään ymmärtämään alkoholin monet eri vaikutukset. On myös tarpeen muistaa, että Audit-kysely ei ole varsinainen diagnostinen työkalu, eli sen tulosten perusteella ei voida yksin päätellä, että testattava on suurkuluttaja tai alkoholisti. Riskirajan ylittävät testipistemäärät merkitsevät, että omalle juomiselle on tarpeen tehdä jotain ja tarvittaessa etsiytyä perusteellisempaan tilannearvioon, tutkimuksiin tai hoitoon.