SILMÄNRÄPÄYKSESSÄ - TAPAUSTUTKIMUS KAHDEN SUOMI TOISENA KIELENÄ -OPPILAAN KIELITIEDON JA KUULLUNYMMÄRTÄMISEN KEHITYKSESTÄ
Toppila-Montonen, Aino (2011)
Toppila-Montonen, Aino
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204234889
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201204234889
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tapaustutkimuksen kautta selvittää kahden kolmasluok-kalaisen oppilaan kehittymistä suomen kielen taidoissa kielitiedon ja kuullun ymmär-tämisen osalta. Aineistonkeruumenetelmänä on hyödynnetty Kielellisen kehityksen diagnosoivaa tehtäväsarjaa, suunnitelma S2-oppilaan opetuksen järjestämiseksi -lomaketta sekä luokanopettajan haastattelua. Opinnäytetyöni on pääosin laadullista tutkimusta, mutta sisältää myös määrällisen tutkimuksen piirteitä. Työn analyysin te-ossa on käytetty sisällönanalyysia. Tarkoituksena oli osoittaa kielen kehityksen määrää sekä tarkastella suunnitelma S2 -oppilaan opetuksen järjestämiseksi -lomakkeen toimivuutta työvälineenä.
Tulokset olivat hyvin yksilöllisiä eri oppilaiden kohdalla. Yhteistä kuitenkin oli se, että suurta kehitystä ei ollut tapahtunut Kielellisen kehityksen diagnosoivalla tehtäväsar-jalla mitattuna. Molempien oppilaiden kohdalla oli kuitenkin tapahtunut molempien oppilaiden kohdalla lomakkeeseen verrattuna. Oppilaat olivat myös saavuttaneet ta-voitteensa. Opettajan mukaan sopeutuminen suomalaiseen koulukulttuuriin on ollut myös onnistunutta, vaikka kotikulttuurit poikkeavat suomalaisesta koulukulttuurista.
Kielellisen kehityksen diagnosoiva tehtäväsarja ja suunnitelma S2-oppilaan opetuksen järjestämiseksi -lomake toimivat hyvin yhteen tutkimusta tehtäessä. Lomakkeeseen olisi kuitenkin ollut mahdollista kirjoittaa huomattavasti yksityiskohtaisemmin tietoja, jolloin kielen kehitykseen olisi voinut syventyä vieläkin paremmin. Tutkimuksen kan-nalta oli tärkeää, että lomakkeessa oli määritelty oppilaille eri kielitaidon tasot eu-rooppalaisen viitekehyksen mukaan, jolloin oikea tehtäväsarja oli mahdollista löytää. Vaikka kieli oli kehittynyt, voitaisiin myös jatkossa suorittaa satunnaisotoksella tut-kimusta siitä, kuinka nopeasti toisen kielen oppiminen todellisuudessa tapahtuu.
Tulokset olivat hyvin yksilöllisiä eri oppilaiden kohdalla. Yhteistä kuitenkin oli se, että suurta kehitystä ei ollut tapahtunut Kielellisen kehityksen diagnosoivalla tehtäväsar-jalla mitattuna. Molempien oppilaiden kohdalla oli kuitenkin tapahtunut molempien oppilaiden kohdalla lomakkeeseen verrattuna. Oppilaat olivat myös saavuttaneet ta-voitteensa. Opettajan mukaan sopeutuminen suomalaiseen koulukulttuuriin on ollut myös onnistunutta, vaikka kotikulttuurit poikkeavat suomalaisesta koulukulttuurista.
Kielellisen kehityksen diagnosoiva tehtäväsarja ja suunnitelma S2-oppilaan opetuksen järjestämiseksi -lomake toimivat hyvin yhteen tutkimusta tehtäessä. Lomakkeeseen olisi kuitenkin ollut mahdollista kirjoittaa huomattavasti yksityiskohtaisemmin tietoja, jolloin kielen kehitykseen olisi voinut syventyä vieläkin paremmin. Tutkimuksen kan-nalta oli tärkeää, että lomakkeessa oli määritelty oppilaille eri kielitaidon tasot eu-rooppalaisen viitekehyksen mukaan, jolloin oikea tehtäväsarja oli mahdollista löytää. Vaikka kieli oli kehittynyt, voitaisiin myös jatkossa suorittaa satunnaisotoksella tut-kimusta siitä, kuinka nopeasti toisen kielen oppiminen todellisuudessa tapahtuu.