OHJAAJIEN ARVIOINTIVALMIUDET HOITOTYÖN OPISKELIJOIDEN OHJATUSSA HARJOITTELUSSA - KIRJALLISUUSKATSAUS
Janger, Kirsi-Marja (2012)
Janger, Kirsi-Marja
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052910583
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012052910583
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
Hoitotyön koulutusohjelma
JANGER, KIRSI-MARJA
Ohjaajien arviointivalmiudet hoitotyön opiskelijoiden ohjatussa harjoittelussa - Kirjallisuuskatsaus
Opinnäytetyö 43 sivua
Työn ohjaaja Lehtori, KM Anneli Airola
Toukokuu 2012
Avainsanat
arviointi, ohjattu harjoittelu, ohjaajakoulutus
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, millaiset ovat ohjaajien valmiudet arvioida hoitotyön opiskelijaa käytännön harjoittelujaksolla ja mikä merkitys ohjaajakoulutuk-sella on arviointiosaamiselle. Tavoitteena on, että saatua tietoa voidaan hyödyntää ohjaajakoulutuksen ja sairaanhoita-jaohjaajien opiskelija-arvioinnin kehittämiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin Linda- ja Medic- tietokannoista. Lopullisen aineiston muodostivat neljä pro gradu -tutkimusta ja yksi väitöstutkimus. Tutkimukset analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Tutkimustulosten mukaan ohjaajat arvioivat opiskelija-arviointitaitonsa keskimäärin hyviksi, mutta kokevat arviointitaitonsa silti ajoittain puutteelliseksi ja osallistuminen ohjaajakoulutuksiin ei ole vielä syste-maattista täydennyskoulutusta. Tulosten mukaan ohjaaja-koulutusta tarvitaan lisää pedagogisista tiedoista ja taidoista, opiskelijoiden oppimisen tukemiseen, opetus-sisältöjen perehtymiseen ja arvioinnin tekemiseen.
Tutkimusten mukaan ohjaajakoulutuksesta oli eniten hyötyä hyvän ohjaussuhteen muodostamisessa opiskelijan kanssa. Lisäksi koulutuksessa saatu tieto opetuksen si-sällöstä, opiskelijan henkilökohtaisista tavoitteista ja opiskelija-arvioinnista on auttanut ohjaajien mukaan ohjauksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kaikissa tutkimuksissa ohjaajakoulutuksen käyneet ohjaajat kokivat arviointitaitonsa keskimäärin paremmiksi kuin kouluttautumattomat ohjaajat. Tulosten mukaan ohjaajakoulutus vastaa ohjaajien tarpeita arviointitaitojen kehittymisen suhteen. Koulutuksen koettiin auttavan rakentavan palautteen antamisessa. Arviointi-kriteeristön käyttö ja ymmärrettävyys lisääntyivät ohjaaja-koulutuksen jälkeen.
Opiskelija-arviointi on tutkimusalueena laaja, joten kehitysmahdollisuuksia on paljon. Hoitotyön opiskelijoiden osaamisen arvioinnin tutkimusta voisi jatkotutkimusaiheena syventää tutkimalla tietyn harjoittelujakson opiskelijoiden tekemää itsearviointia ja ohjaajien tekemää arviointia ja arviointikriteerien käyttöä ja tarkastella tulosten yhtene-väisyyksiä ja eroavaisuuksia. Myös avoterveydenhuollossa tehdystä opiskelija-arvioinnista tehty tutkimus olisi mielenkiintoinen vertailukohde tälle työlle, jossa tutki-muskohteena ovat olleet sairaalaorganisaatiossa tehdyt opiskelija-arvioinnit.
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
Hoitotyön koulutusohjelma
JANGER, KIRSI-MARJA
Ohjaajien arviointivalmiudet hoitotyön opiskelijoiden ohjatussa harjoittelussa - Kirjallisuuskatsaus
Opinnäytetyö 43 sivua
Työn ohjaaja Lehtori, KM Anneli Airola
Toukokuu 2012
Avainsanat
arviointi, ohjattu harjoittelu, ohjaajakoulutus
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, millaiset ovat ohjaajien valmiudet arvioida hoitotyön opiskelijaa käytännön harjoittelujaksolla ja mikä merkitys ohjaajakoulutuk-sella on arviointiosaamiselle. Tavoitteena on, että saatua tietoa voidaan hyödyntää ohjaajakoulutuksen ja sairaanhoita-jaohjaajien opiskelija-arvioinnin kehittämiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin Linda- ja Medic- tietokannoista. Lopullisen aineiston muodostivat neljä pro gradu -tutkimusta ja yksi väitöstutkimus. Tutkimukset analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Tutkimustulosten mukaan ohjaajat arvioivat opiskelija-arviointitaitonsa keskimäärin hyviksi, mutta kokevat arviointitaitonsa silti ajoittain puutteelliseksi ja osallistuminen ohjaajakoulutuksiin ei ole vielä syste-maattista täydennyskoulutusta. Tulosten mukaan ohjaaja-koulutusta tarvitaan lisää pedagogisista tiedoista ja taidoista, opiskelijoiden oppimisen tukemiseen, opetus-sisältöjen perehtymiseen ja arvioinnin tekemiseen.
Tutkimusten mukaan ohjaajakoulutuksesta oli eniten hyötyä hyvän ohjaussuhteen muodostamisessa opiskelijan kanssa. Lisäksi koulutuksessa saatu tieto opetuksen si-sällöstä, opiskelijan henkilökohtaisista tavoitteista ja opiskelija-arvioinnista on auttanut ohjaajien mukaan ohjauksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kaikissa tutkimuksissa ohjaajakoulutuksen käyneet ohjaajat kokivat arviointitaitonsa keskimäärin paremmiksi kuin kouluttautumattomat ohjaajat. Tulosten mukaan ohjaajakoulutus vastaa ohjaajien tarpeita arviointitaitojen kehittymisen suhteen. Koulutuksen koettiin auttavan rakentavan palautteen antamisessa. Arviointi-kriteeristön käyttö ja ymmärrettävyys lisääntyivät ohjaaja-koulutuksen jälkeen.
Opiskelija-arviointi on tutkimusalueena laaja, joten kehitysmahdollisuuksia on paljon. Hoitotyön opiskelijoiden osaamisen arvioinnin tutkimusta voisi jatkotutkimusaiheena syventää tutkimalla tietyn harjoittelujakson opiskelijoiden tekemää itsearviointia ja ohjaajien tekemää arviointia ja arviointikriteerien käyttöä ja tarkastella tulosten yhtene-väisyyksiä ja eroavaisuuksia. Myös avoterveydenhuollossa tehdystä opiskelija-arvioinnista tehty tutkimus olisi mielenkiintoinen vertailukohde tälle työlle, jossa tutki-muskohteena ovat olleet sairaalaorganisaatiossa tehdyt opiskelija-arvioinnit.