Pelastuslaitosten operatiivisen henkilöstön kokema fyysinen kunto ja työn fyysinen kuormittavuus : Operatiivisen henkilöstön kokemat selkävaivat
Höglund, Markus (2012)
Höglund, Markus
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012061412721
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012061412721
Tiivistelmä
Palo- ja pelastustehtävissä sekä sairaankuljetuksessa työskentelyasennot voivat olla epäergonomisia useissakin eri tilanteissa, mikä altistaa työtapaturmille. Tapaturmat aiheuttavat tuki- ja liikuntaelinsairauksia jalkoihin ja selkään äkillisen fyysisen rasituksen seurauksena.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pelastuslaitosten operatiiviseen toimintaan osallistuvien henkilöiden kokemaa fyysistä kuntoa ja työn fyysistä kuormittavuutta sekä selkävaivojen esiintyvyyttä pelastusalanammattilaisilla. Tutkimuksen tavoitteena on herätellä suurempia organisaatioita edistämään palo- ja pelastustehtäviin sekä sairaankuljetus- ja ensihoitotehtäviin osallistuvien terveyttä, fyysistä kuntoa ja työkykyä sekä työturvallisuutta. Yhtenä tärkeimmistä tavoitteestani on, että eritoten sairaankuljetus- ja ensihoitotyön fyysiseen kuormittavuuteen tultaisiin tulevaisuudessa puuttumaan sekä sairaankuljettajien fyysiseen kuntoon kiinnitettäisiin huomiota.
Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena pelastuslaitosten operatiiviseen toimintaan osallistuville henkilöille syksyllä 2011. Suomen 22. pelastuslaitoksesta 16 pelastuslaitosta osallistui mukaan tutkimukseeni. Webropol- kyselylomakkeen linkki lähetettiin sähköpostin kautta kaikille operatiiviseen toimintaan osallistuville. Kohdejoukkona oli 3365 operatiivista ammattilaista ja heistä 644 vastasi kyselyyn, joten vastaus prosentti oli 19 %. Sähköinen kyselylomake oli 38-portainen. Kysymykset olivat muodoltaan perusvalinta-, asteikko- ja monivalintakysymyksiä sekä kyselylomakkeen lopussa oli yksi avoinkysymys palautteenantoa varten. Kyselylomake sisälsi yhteensä 84 erilaista kysymystä.
Tutkimustuloksista päätellen runsaasti liikkuvilla ei satu läheskään niin paljoa työtapaturmia äkillisen fyysisen rasituksen seurauksena kuin vähän liikkuvilla. Vähän liikkuville sattuu myös huomattavasti enemmän työtapaturmia työpaikkaliikunnassa. Sairaankuljetustehtävissä ilmenee enemmän selän oireilua ja selän loukkaantumisia kuin palo- ja pelastustehtävissä sekä pelastuslaitosten työntekijöistä sairaankuljetukseen osallistuvilla on eniten selkäsairauksia. Yllättävää oli runsaasti liikkuvien palo- ja pelastustehtäviin osallistuvien henkilöiden tuki- ja liikuntaelinten leikkausten määrä. Vähemmän liikkuvilla ei ollut läheskään niin paljoa tuki- ja liikuntaelinten leikkauksia, vaikka heillä oli enemmän tuki- ja liikuntaelimien kiputiloja. Kaksivuorotyötä tekevät kokevat työnsä raskaammaksi ja työvuorosta palautumisen vievän enemmän aikaa kuin 24 tunnintyövuoroja tekevät. Palomies-sairaankuljettajista yli puolet palautuu helpommin palopuolen vuorosta kuin sairaankuljetusvuorosta. Yli 55-vuotiailla on tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvia sairauslomia yli kolminkertainen määrä kuin nuoremmilla. Yli 55-vuotiaista melkein joka toinen ei ole savusukelluskelpoinen ja vastaavasti nuoremmista noin kymmenes ei ole savusukelluskelpoinen.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pelastuslaitosten operatiiviseen toimintaan osallistuvien henkilöiden kokemaa fyysistä kuntoa ja työn fyysistä kuormittavuutta sekä selkävaivojen esiintyvyyttä pelastusalanammattilaisilla. Tutkimuksen tavoitteena on herätellä suurempia organisaatioita edistämään palo- ja pelastustehtäviin sekä sairaankuljetus- ja ensihoitotehtäviin osallistuvien terveyttä, fyysistä kuntoa ja työkykyä sekä työturvallisuutta. Yhtenä tärkeimmistä tavoitteestani on, että eritoten sairaankuljetus- ja ensihoitotyön fyysiseen kuormittavuuteen tultaisiin tulevaisuudessa puuttumaan sekä sairaankuljettajien fyysiseen kuntoon kiinnitettäisiin huomiota.
Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena pelastuslaitosten operatiiviseen toimintaan osallistuville henkilöille syksyllä 2011. Suomen 22. pelastuslaitoksesta 16 pelastuslaitosta osallistui mukaan tutkimukseeni. Webropol- kyselylomakkeen linkki lähetettiin sähköpostin kautta kaikille operatiiviseen toimintaan osallistuville. Kohdejoukkona oli 3365 operatiivista ammattilaista ja heistä 644 vastasi kyselyyn, joten vastaus prosentti oli 19 %. Sähköinen kyselylomake oli 38-portainen. Kysymykset olivat muodoltaan perusvalinta-, asteikko- ja monivalintakysymyksiä sekä kyselylomakkeen lopussa oli yksi avoinkysymys palautteenantoa varten. Kyselylomake sisälsi yhteensä 84 erilaista kysymystä.
Tutkimustuloksista päätellen runsaasti liikkuvilla ei satu läheskään niin paljoa työtapaturmia äkillisen fyysisen rasituksen seurauksena kuin vähän liikkuvilla. Vähän liikkuville sattuu myös huomattavasti enemmän työtapaturmia työpaikkaliikunnassa. Sairaankuljetustehtävissä ilmenee enemmän selän oireilua ja selän loukkaantumisia kuin palo- ja pelastustehtävissä sekä pelastuslaitosten työntekijöistä sairaankuljetukseen osallistuvilla on eniten selkäsairauksia. Yllättävää oli runsaasti liikkuvien palo- ja pelastustehtäviin osallistuvien henkilöiden tuki- ja liikuntaelinten leikkausten määrä. Vähemmän liikkuvilla ei ollut läheskään niin paljoa tuki- ja liikuntaelinten leikkauksia, vaikka heillä oli enemmän tuki- ja liikuntaelimien kiputiloja. Kaksivuorotyötä tekevät kokevat työnsä raskaammaksi ja työvuorosta palautumisen vievän enemmän aikaa kuin 24 tunnintyövuoroja tekevät. Palomies-sairaankuljettajista yli puolet palautuu helpommin palopuolen vuorosta kuin sairaankuljetusvuorosta. Yli 55-vuotiailla on tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvia sairauslomia yli kolminkertainen määrä kuin nuoremmilla. Yli 55-vuotiaista melkein joka toinen ei ole savusukelluskelpoinen ja vastaavasti nuoremmista noin kymmenes ei ole savusukelluskelpoinen.