Vanhusten masennuksen tunnistaminen kotihoidossa : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Keinonen, Taru (2012)
Keinonen, Taru
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111215144
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012111215144
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin kotihoidon vastuuhoitajalle keinoja vanhusten masennuksen tunnistamiseksi sekä tutkittiin vanhusten masennuksen tunnistamisen ongelmia kotihoidossa. Tutkimus laadittiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen vaatimusten mukaan opinnäytetyö on tehty vaiheittain ja jokainen vaihe on kuvattu tarkasti. Systemaattisen haun perusteella analysoitavaksi valittiin seitsemän tutkimusta. Aineistosta laadittiin induktiivinen sisällönanalyysi.
Tulosten perusteella vanhusten masennuksen tunnistaminen on hankalaa oireiston monimuotoisuuden vuoksi. Etenkin vanhuksilla masennus voi peittyä fyysisten oireiden taakse tai myös ilmetä fyysisinä oireina. Myös hoitohenkilökunnan kiire, vaihtuvuus, kiinnostuksen puute mielialatekijöihin tai oma uupumus voivat hankaloittaa masennuksen tunnistamista. Tulosten perusteella vanhusten masennuksen tunnistamista voi helpottaa laajan oirekirjon tunteminen ja tietämys fyysisen oireilun yhteydestä masennukseen. Masennuksen tunnistamisessa voi auttaa myös luottamussuhde asiakkaaseen ja hänen läheisiinsä sekä hoitajan kiinnostus mielialatekijöihin.
Analysoiduissa tutkimuksissa ei käsitelty erikseen kotihoidon vastuuhoitajuutta, joten siltä osin tämä tutkimus jäi puutteelliseksi. Tulokset antavat kuitenkin suuntaa vanhusten masennuksen tunnistamiseen niin kotihoidon vastuuhoitajille kuin muullekin henkilöstölle. Tuloksia voidaan soveltaa myös muissa terveydenhuollon yksiköissä. Aiheesta olemassa olevien tutkimusten niukkuuden perusteella lisätutkimukselle olisi tarvetta jo väestön ikärakenteen muuttumisen takia. Suurten ikäluokkien vanhenemisen myötä vanhusten masennuksen varhainen tunnistaminen on entistä merkittävämmässä asemassa käytännön hoitotyössä. Masennuksen tunnistaminen varhaisessa vaiheessa olisi tärkeää, jotta masentuneet saataisiin hoidon piiriin ja näin heidän elämänlaatunsa paranemaan.
Tulosten perusteella vanhusten masennuksen tunnistaminen on hankalaa oireiston monimuotoisuuden vuoksi. Etenkin vanhuksilla masennus voi peittyä fyysisten oireiden taakse tai myös ilmetä fyysisinä oireina. Myös hoitohenkilökunnan kiire, vaihtuvuus, kiinnostuksen puute mielialatekijöihin tai oma uupumus voivat hankaloittaa masennuksen tunnistamista. Tulosten perusteella vanhusten masennuksen tunnistamista voi helpottaa laajan oirekirjon tunteminen ja tietämys fyysisen oireilun yhteydestä masennukseen. Masennuksen tunnistamisessa voi auttaa myös luottamussuhde asiakkaaseen ja hänen läheisiinsä sekä hoitajan kiinnostus mielialatekijöihin.
Analysoiduissa tutkimuksissa ei käsitelty erikseen kotihoidon vastuuhoitajuutta, joten siltä osin tämä tutkimus jäi puutteelliseksi. Tulokset antavat kuitenkin suuntaa vanhusten masennuksen tunnistamiseen niin kotihoidon vastuuhoitajille kuin muullekin henkilöstölle. Tuloksia voidaan soveltaa myös muissa terveydenhuollon yksiköissä. Aiheesta olemassa olevien tutkimusten niukkuuden perusteella lisätutkimukselle olisi tarvetta jo väestön ikärakenteen muuttumisen takia. Suurten ikäluokkien vanhenemisen myötä vanhusten masennuksen varhainen tunnistaminen on entistä merkittävämmässä asemassa käytännön hoitotyössä. Masennuksen tunnistaminen varhaisessa vaiheessa olisi tärkeää, jotta masentuneet saataisiin hoidon piiriin ja näin heidän elämänlaatunsa paranemaan.