Teiden rakenteenparantamismenetelmät
Kämäräinen, Jari (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104144792
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104144792
Tiivistelmä
Työssä tarkastellaan kirjallisuuden avulla yleisimpiä rakenteenparantamis-menetelmiä, kuten sidottujen kerrosten lisäystä, erilaisia remix-menetelmiä, kantavan kerroksen yläosan stabilointimenetelmiä, sekoitusjyrsintää, murske-nostoa, lujiteverkkojen käyttöä, tien luiskien loivennusta sekä tierakenteen kui-vatuksen parantamista. Pääpaino rakenteenparantamismenetelmien käsitte-lyssä on rem- ja rem+-menetelmissä sekä remix-stabilointimenetelmässä.
Tien rakenteenparantamissuunnittelua varten rakenteen alustavat tarkastelut tehdään rekisteritietojen pohjalta. Pääasiallisina lähteinä käytetään kuntotieto-rekisteriä ja tierekisteriä. Rekisteritiedoista saadaan selville tielle tehdyt edelli-set toimenpiteet ja alustava arvio tierakenteen vaurioitumistavasta. Esiselvitys-vaiheen jälkeen kohteesta määritetään päällystevauriot, urautuminen, routa-vauriot ja tierakenteen kantavuus.
Työssä käsitellään Lapin tiepiirin alueella vuonna 2007 toteutettua rakenteen-parannusurakkaa Vt.21:llä välillä Pekanpää- Kolari. Kohteen kokonaispituus oli noin 150 km, josta uudelleen päällystettiin noin 100 km. Kohteella käytettiin lähes kaikkia rakenteenparantamismenetelmiä raskaasta rakenteenparantami-sesta kevyeen rem- pintaukseen. Tarkempaan tarkasteluun kohteelta on valit-tu 14 km pituinen tieosuus väliltä Ylitornio-Pello. Esimerkkikohteelta on esitetty tieosittain rakenteenparantamissuunnittelun perus-lähtötiedot, kuten tien poik-kileikkaus, liikennemäärät, vauriosummat, urat ja kantavuus.
Tien rakenteenparantamissuunnittelua varten rakenteen alustavat tarkastelut tehdään rekisteritietojen pohjalta. Pääasiallisina lähteinä käytetään kuntotieto-rekisteriä ja tierekisteriä. Rekisteritiedoista saadaan selville tielle tehdyt edelli-set toimenpiteet ja alustava arvio tierakenteen vaurioitumistavasta. Esiselvitys-vaiheen jälkeen kohteesta määritetään päällystevauriot, urautuminen, routa-vauriot ja tierakenteen kantavuus.
Työssä käsitellään Lapin tiepiirin alueella vuonna 2007 toteutettua rakenteen-parannusurakkaa Vt.21:llä välillä Pekanpää- Kolari. Kohteen kokonaispituus oli noin 150 km, josta uudelleen päällystettiin noin 100 km. Kohteella käytettiin lähes kaikkia rakenteenparantamismenetelmiä raskaasta rakenteenparantami-sesta kevyeen rem- pintaukseen. Tarkempaan tarkasteluun kohteelta on valit-tu 14 km pituinen tieosuus väliltä Ylitornio-Pello. Esimerkkikohteelta on esitetty tieosittain rakenteenparantamissuunnittelun perus-lähtötiedot, kuten tien poik-kileikkaus, liikennemäärät, vauriosummat, urat ja kantavuus.