Kymenlaaksossa 1983–1996 pystykarsittujen metsiköiden nykytila ja karsintatietojen säilyminen metsänomistajilla
Lipiäinen, Jari (2013)
Lipiäinen, Jari
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304295467
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304295467
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
Metsätalous
LIPIÄINEN, JARI Kymenlaaksossa 1983–1996 pystykarsittujen metsiköiden nykytila ja karsintatietojen säilyminen metsänomistajilla
Opinnäytetyö 42 sivua + 2 liitesivua
Työn ohjaaja Lehtori Jyri Mulari
Toimeksiantaja Suomen Metsäkeskus
Huhtikuu 2013
Avainsanat pystykarsinta, kyselytutkimus, metsänhoito, puukauppa
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kymenlaakson alueella vuosina 1983–1996 pystykarsittujen metsiköiden nykytilaa sekä nykyisten omistajien tietoja karsintakohteista. Tutkittuja hankkeita oli noin 680 kpl ja niiden pinta-ala 1465 ha. Karsintakohteille on maksettu valtion työllistämistukea tai metsänparannusvaroja tai metsänomistaja on ilmoittanut itse tekemästään karsinnasta. Tarkoitus oli myös luoda postituslista Metsäkeskuksen tietojärjestelmään pystykarsintakohteiden omistajien tavoittamiseksi myöhemmin.
Tutkimus päätettiin suorittaa kyselytutkimuksena sekä paperisena versiona että Internetissä Zef-pohjaisena kyselynä, jotta vastausprosentti kasvaisi mahdollisimman suureksi. Kyselyn mukana lähti valmiiksi maksettu vastauskuori sekä Internet-linkki. Saatteeksi laitoin karsintakohteen kartan sekä kirjeen, jossa kerrottiin työn taustoista ja tavoitteista. Kysely postitettiin noin 443 metsänomistajalle, jotka omistavat pystykarsintakohteen Kymenlaaksossa.
Kyselyyn vastasi 191 (43,1 %) metsänomistajaa. Vastauksista selvisi, että 87 % karsintakohteiden omistajista tietää tehdystä karsinnasta. Tiedon häviäminen 13 %:lla johtuu karsinnan jälkeen tapahtuneista omistajanvaihdoksista. Karsintatodistus on tallessa viidesosalla vastaajista ja metsäsuunnitelmassa on merkintä karsinnasta noin kolmasosalla. Kyselyn mukaan pystykarsitut kohteet ovat pääosin ajallaan harvennettuja. Harvennushakkuissa ei ole saatu parempaa kantohintaa pystykarsituista kohteista. Uudistushakkuita on tehty vasta muutamalla kohteella. Yksi vastaaja ilmoitti tehneensä uudistushakkuun maankäyttömuodon muutoksen vuoksi. Muut eivät ilmoittaneet syytä. Työssä laskettu kannattavuuslaskelma sisältää paljon olettamuksia, mutta alustavasti se antaa maksetulle tuelle noin 5-6 % vuosikoron.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että karsintatiedon siirtymiseen omistajan vaihtuessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Paperiset asiakirjat katoavat helposti, joten jatkossa sähköinen paikkatietoon sidottu pystykarsintatietokanta voisi olla ratkaisu ongelmaan. Varsinainen kannattavuuslaskelma tämän tutkimuksen hankkeista on aiheellista tehdä vasta, kun kohteet tulevat päätehakkuuikäisiksi.
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
Metsätalous
LIPIÄINEN, JARI Kymenlaaksossa 1983–1996 pystykarsittujen metsiköiden nykytila ja karsintatietojen säilyminen metsänomistajilla
Opinnäytetyö 42 sivua + 2 liitesivua
Työn ohjaaja Lehtori Jyri Mulari
Toimeksiantaja Suomen Metsäkeskus
Huhtikuu 2013
Avainsanat pystykarsinta, kyselytutkimus, metsänhoito, puukauppa
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kymenlaakson alueella vuosina 1983–1996 pystykarsittujen metsiköiden nykytilaa sekä nykyisten omistajien tietoja karsintakohteista. Tutkittuja hankkeita oli noin 680 kpl ja niiden pinta-ala 1465 ha. Karsintakohteille on maksettu valtion työllistämistukea tai metsänparannusvaroja tai metsänomistaja on ilmoittanut itse tekemästään karsinnasta. Tarkoitus oli myös luoda postituslista Metsäkeskuksen tietojärjestelmään pystykarsintakohteiden omistajien tavoittamiseksi myöhemmin.
Tutkimus päätettiin suorittaa kyselytutkimuksena sekä paperisena versiona että Internetissä Zef-pohjaisena kyselynä, jotta vastausprosentti kasvaisi mahdollisimman suureksi. Kyselyn mukana lähti valmiiksi maksettu vastauskuori sekä Internet-linkki. Saatteeksi laitoin karsintakohteen kartan sekä kirjeen, jossa kerrottiin työn taustoista ja tavoitteista. Kysely postitettiin noin 443 metsänomistajalle, jotka omistavat pystykarsintakohteen Kymenlaaksossa.
Kyselyyn vastasi 191 (43,1 %) metsänomistajaa. Vastauksista selvisi, että 87 % karsintakohteiden omistajista tietää tehdystä karsinnasta. Tiedon häviäminen 13 %:lla johtuu karsinnan jälkeen tapahtuneista omistajanvaihdoksista. Karsintatodistus on tallessa viidesosalla vastaajista ja metsäsuunnitelmassa on merkintä karsinnasta noin kolmasosalla. Kyselyn mukaan pystykarsitut kohteet ovat pääosin ajallaan harvennettuja. Harvennushakkuissa ei ole saatu parempaa kantohintaa pystykarsituista kohteista. Uudistushakkuita on tehty vasta muutamalla kohteella. Yksi vastaaja ilmoitti tehneensä uudistushakkuun maankäyttömuodon muutoksen vuoksi. Muut eivät ilmoittaneet syytä. Työssä laskettu kannattavuuslaskelma sisältää paljon olettamuksia, mutta alustavasti se antaa maksetulle tuelle noin 5-6 % vuosikoron.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että karsintatiedon siirtymiseen omistajan vaihtuessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Paperiset asiakirjat katoavat helposti, joten jatkossa sähköinen paikkatietoon sidottu pystykarsintatietokanta voisi olla ratkaisu ongelmaan. Varsinainen kannattavuuslaskelma tämän tutkimuksen hankkeista on aiheellista tehdä vasta, kun kohteet tulevat päätehakkuuikäisiksi.