Dokumentti ja totuus : Mitä aloittelevan dokumentaristin tulee ottaa huomioon etsiessään totuutta?
Lamberg, Mikko (2013)
Lamberg, Mikko
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148461
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305148461
Tiivistelmä
Tutkielmassani tutkin sitä mikä on dokumenttielokuvan suhde totuuteen ja mikä vastuu dokumentintekijällä on työstään. Dokumenttielokuvan historian kautta käsittelen samalla totuuden ja dokumentin välisten suhteiden muutoksia. Käytän tunnettuja dokumenttielokuvan klassikoita havainnollistavina esimerkkeinä.
Koin aiheen olennaiseksi ennen kaikkea siksi, että dokumentin tekemisestä on tullut teknisesti halpojen digitaalikameroiden ja kenen tahansa saatavilla olevien editointiohjelmien myötä yhä helpompaa niin Suomessa kuin maailmalla. Moraalisten ongelmien ja vastuun käsittely on tällöin yhä suuremmassa määrin hyödyllistä ja tarpeellista, jotta tuotetun sisällön taso ei lähtisi syöksykierteeseen.
Työn tarkoitus on toimia johdantona uusille dokumenttielokuvan tekijöille ja journalisteille totuuden käsittelyyn dokumentin viitekehyksessä. Tarkoitus on helpottaa omista moraalisista valinnoistaan huolestuneiden dokumentintekijöiden taakkaa näyttämällä kuinka samoja kysymyksiä totuudesta ja vastuusta on pohdittu ja käsitelty elokuvan historiassa sen alusta asti.
Olen rajannut aiheen käsittelyn klassikoiden kautta esiin nostamiini tyypillisiin aikakauden elokuvien totuusongelmiin. Valinnoissani olen noudattanut omaa harkintakykyäni ja pyrkinyt ottamaan elokuvahistoriallisesti mahdollisimman relevantteja elokuvia keskiöön. Tutkimusmenetelmänä toimii sisällönanalyysi. Aineistona käytän valikoitua kirjallisuutta ja käsiteltäviä elokuvia sekä hyödynnän omaa asiantuntemustani elokuvan historiasta.
Tutkimus osoittaa, että dokumenttielokuvan suhtautuminen totuuteen on tehnyt ajan myötä täyden ympyrän. Selvästi lavastetuista ja propagandistisista dokumenteista on siirrytty tietoiseen totuudellisuuden tavoitteluun ja siitä totuuteen vapaamuotoisesti, jopa anarkistisesti, suhtautuvaan moderniin dokumenttielokuvaan. Vastuukysymykset on ajanjaksosta riippuen otettu kuolemanvakavasti, yksisilmäisesti tai luovasti.
Koin aiheen olennaiseksi ennen kaikkea siksi, että dokumentin tekemisestä on tullut teknisesti halpojen digitaalikameroiden ja kenen tahansa saatavilla olevien editointiohjelmien myötä yhä helpompaa niin Suomessa kuin maailmalla. Moraalisten ongelmien ja vastuun käsittely on tällöin yhä suuremmassa määrin hyödyllistä ja tarpeellista, jotta tuotetun sisällön taso ei lähtisi syöksykierteeseen.
Työn tarkoitus on toimia johdantona uusille dokumenttielokuvan tekijöille ja journalisteille totuuden käsittelyyn dokumentin viitekehyksessä. Tarkoitus on helpottaa omista moraalisista valinnoistaan huolestuneiden dokumentintekijöiden taakkaa näyttämällä kuinka samoja kysymyksiä totuudesta ja vastuusta on pohdittu ja käsitelty elokuvan historiassa sen alusta asti.
Olen rajannut aiheen käsittelyn klassikoiden kautta esiin nostamiini tyypillisiin aikakauden elokuvien totuusongelmiin. Valinnoissani olen noudattanut omaa harkintakykyäni ja pyrkinyt ottamaan elokuvahistoriallisesti mahdollisimman relevantteja elokuvia keskiöön. Tutkimusmenetelmänä toimii sisällönanalyysi. Aineistona käytän valikoitua kirjallisuutta ja käsiteltäviä elokuvia sekä hyödynnän omaa asiantuntemustani elokuvan historiasta.
Tutkimus osoittaa, että dokumenttielokuvan suhtautuminen totuuteen on tehnyt ajan myötä täyden ympyrän. Selvästi lavastetuista ja propagandistisista dokumenteista on siirrytty tietoiseen totuudellisuuden tavoitteluun ja siitä totuuteen vapaamuotoisesti, jopa anarkistisesti, suhtautuvaan moderniin dokumenttielokuvaan. Vastuukysymykset on ajanjaksosta riippuen otettu kuolemanvakavasti, yksisilmäisesti tai luovasti.