EU-kasvipassin käyttöön liittyvä kirjallinen ohjeistus taimistolle
Leinonen, Minna (2022)
Leinonen, Minna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203023022
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203023022
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee EU-kasvipassin lainsäädäntöä ja siihen liittyvää ohjeistusta. Tämä työ on osa Oulun kaupungin taimistolta saatua toimeksiantoa ja tavoitteena oli luoda selkeä kirjallinen ohjeistus EU-kasvipassin käytöstä kaupungin taimistolle. Varsinainen Oulun kaupungin taimistolle laadittu osuus jää vain toimeksiantajan käyttöön, eikä sitä ole liitetty tähän opinnäytetyöhön.
Toimeksianto pohjautui Euroopan Unionin kasvinterveyslainsäädäntöön ja sen eri asetuksiin, joiden pohjalta on laadittu myös Suomen kasvinterveyslaki. Suomen kasvinterveyslaki asettaa raamit EU-kasvipassin käytölle. Opinnäytetyössä on EU-kasvipassin sisältötietoja ja sen ulkonäköä koskevat vaatimukset. Myös kasvipassin vaatimaa omavalvontaa ja kirjanpitoa on käsitelty. Koska EU-kasvipassin ohjeistuksissa viitataan usein karanteeni- ja laatutuhoojiin, tässä työssä esitellään ne tuhoojat, jotka voivat olla uhka Oulun kaupungin taimiston kasveille. EU-kasvipassin ohjeistuksesta ja valvonnasta vastaa Suomessa Ruokavirasto. Ruokaviraston lisäksi Suomessa kasvipassin viranomaisvalvontaa tekevät maa- ja metsätalousministeriö, tulli, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä Suomen metsäkeskus.
Lähteenä opinnäytetyössä oli Euroopan Unionin virallinen lehti, jossa esitellään viralliset kasvinterveysasetukset. Finlexin sivuilta löytyivät tarpeelliset tiedot Suomen kasvinterveyslaista ja Ruokaviraston sivuilta on koottu tiedot ohjeistuksista, omavalvonnasta sekä kasvintuhoojista. Hyvää tietopohjaa opinnäytetyöhön on saatu kasvukaudella 2021, jolloin opinnäytetyön tekijä työskenteli Oulun kaupungin taimistolla.
Yksi osa opinnäytetyötä oli taimituottajille lähetetty kysely, jossa kartoitettiin heidän kokemuksi-aan EU-kasvipassin käytöstä ja siihen liittyvästä byrokratiasta. Kyselyn vastaukset käsiteltiin nimettöminä ja kustakin kysymyksestä koottiin tiivistelmä. Kyselyn tulokset olivat valaisevia ja niistä oli hyötyä kaupungin taimistolle laadittujen ohjeistuksien teossa.
Toimeksianto pohjautui Euroopan Unionin kasvinterveyslainsäädäntöön ja sen eri asetuksiin, joiden pohjalta on laadittu myös Suomen kasvinterveyslaki. Suomen kasvinterveyslaki asettaa raamit EU-kasvipassin käytölle. Opinnäytetyössä on EU-kasvipassin sisältötietoja ja sen ulkonäköä koskevat vaatimukset. Myös kasvipassin vaatimaa omavalvontaa ja kirjanpitoa on käsitelty. Koska EU-kasvipassin ohjeistuksissa viitataan usein karanteeni- ja laatutuhoojiin, tässä työssä esitellään ne tuhoojat, jotka voivat olla uhka Oulun kaupungin taimiston kasveille. EU-kasvipassin ohjeistuksesta ja valvonnasta vastaa Suomessa Ruokavirasto. Ruokaviraston lisäksi Suomessa kasvipassin viranomaisvalvontaa tekevät maa- ja metsätalousministeriö, tulli, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä Suomen metsäkeskus.
Lähteenä opinnäytetyössä oli Euroopan Unionin virallinen lehti, jossa esitellään viralliset kasvinterveysasetukset. Finlexin sivuilta löytyivät tarpeelliset tiedot Suomen kasvinterveyslaista ja Ruokaviraston sivuilta on koottu tiedot ohjeistuksista, omavalvonnasta sekä kasvintuhoojista. Hyvää tietopohjaa opinnäytetyöhön on saatu kasvukaudella 2021, jolloin opinnäytetyön tekijä työskenteli Oulun kaupungin taimistolla.
Yksi osa opinnäytetyötä oli taimituottajille lähetetty kysely, jossa kartoitettiin heidän kokemuksi-aan EU-kasvipassin käytöstä ja siihen liittyvästä byrokratiasta. Kyselyn vastaukset käsiteltiin nimettöminä ja kustakin kysymyksestä koottiin tiivistelmä. Kyselyn tulokset olivat valaisevia ja niistä oli hyötyä kaupungin taimistolle laadittujen ohjeistuksien teossa.