Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston henkilöstön Venäjä-osaamisen kartoitus
Juuti, Noora (2014)
Juuti, Noora
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404033815
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201404033815
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston (SAMI) opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä koulutuspalvelujen johdon ja ylimmän johdon Venäjä-osaamisen tasoa sekä Venäjä-osaamisen tarvetta. Tämän työn viitekehyksessä Venäjä-osaaminen sisältää kolme osa-aluetta: venäläisen kulttuurin ja Venäjän maan tuntemuksen, alakohtaisen toimintaympäristön tuntemuksen sekä venäjän kielen osaamisen. Tutkimuksen tavoitteena on saada valmiudet kehittää henkilöstölle suunnattuja Venäjä-osaamisen luentoja tai kursseja saatujen tulosten pohjalta.
Opinnäytetyön teoriatausta käsittelee tilastotietoja koskien venäläisten maahanmuuttajien ja venäläismatkailijoiden määriä Suomessa, Venäjä-osaamisen käsitettä ja osa-alueita sekä suomalaista ja venäläistä kulttuuria, venäjän kieltä ja ammatillista koulutusta. Venäjä-osaamisen tasoa ja tarvetta kartoitettiin henkilöstöltä sähköisen kyselylomakkeen avulla. Työssä käytettiin sekä kvantitatiivista eli määrällistä että kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää.
Kyselyn tulosten perusteella selvisi, että tutkimuksen kohderyhmän Venäjä-osaamisen taso on melko heikko. Osaamisen tason keskiarvoksi saatiin 1,99 asteikolla 1–5, jossa numero 1 merkitsee heikkoa osaamista ja numero 5 hyvää osaamista. Parhaiten henkilöstö tuntee venäläisen kulttuurin ja Venäjän maan, seuraavaksi parhaiten tunnetaan ammatti- ja alakohtainen toimintaympäristö ja huonoiten hallitaan venäjän kieli. Vastaajista lähes kaikki olivat tarvinneet Venäjä-osaamista venäläisten tai venäläistaustaisten opiskelijoiden ohjaamisessa tai neuvomisessa ja viidesosa myös neuvotteluissa venäläisten kanssa. Vastaajista lähes puolet oli sitä mieltä, että Venäjä-osaamisen tarve heidän omassa työssään on viime vuosina lisääntynyt hieman ja 11,8 %:n mielestä tarve on merkittävästi lisääntynyt. Vastaajista lähes 60 % uskoi Venäjä-osaamisen tarpeen omassa työssään tulevaisuudessa lisääntyvän hieman ja 8,8 % mielestä tarve lisääntyy merkittävästi. Yli 70 % vastaajista oli jollain tapaa kiinnostunut osallistumaan, jos SAMIssa järjestettäisiin koulutusta Venäjään liittyen. Toimiessaan venäläisten kanssa vastaajille eniten haasteita oli aiheuttanut venäjän kieli, toiseksi eniten erilainen aikakäsitys tai tapa suunnitella/järjestellä asioita. Myös byrokratian suuri määrä ja erilainen valtaetäisyys/korkea hierarkia olivat olleet usein syinä tilanteisiin.
Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia, miten Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston henkilöstö suhtautuu venäläisiin ja Venäjään: nousisiko vastauksista esille esimerkiksi vahvoja stereotypioita tai asenteita. Mielenkiintoinen ja tarpeellinen tutkimusaihe olisi myös, mitä odotuksia ja tarpeita Savonlinnan seudun yrityksillä on Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistolle Venäjä-osaajien kouluttajana.
Opinnäytetyön teoriatausta käsittelee tilastotietoja koskien venäläisten maahanmuuttajien ja venäläismatkailijoiden määriä Suomessa, Venäjä-osaamisen käsitettä ja osa-alueita sekä suomalaista ja venäläistä kulttuuria, venäjän kieltä ja ammatillista koulutusta. Venäjä-osaamisen tasoa ja tarvetta kartoitettiin henkilöstöltä sähköisen kyselylomakkeen avulla. Työssä käytettiin sekä kvantitatiivista eli määrällistä että kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää.
Kyselyn tulosten perusteella selvisi, että tutkimuksen kohderyhmän Venäjä-osaamisen taso on melko heikko. Osaamisen tason keskiarvoksi saatiin 1,99 asteikolla 1–5, jossa numero 1 merkitsee heikkoa osaamista ja numero 5 hyvää osaamista. Parhaiten henkilöstö tuntee venäläisen kulttuurin ja Venäjän maan, seuraavaksi parhaiten tunnetaan ammatti- ja alakohtainen toimintaympäristö ja huonoiten hallitaan venäjän kieli. Vastaajista lähes kaikki olivat tarvinneet Venäjä-osaamista venäläisten tai venäläistaustaisten opiskelijoiden ohjaamisessa tai neuvomisessa ja viidesosa myös neuvotteluissa venäläisten kanssa. Vastaajista lähes puolet oli sitä mieltä, että Venäjä-osaamisen tarve heidän omassa työssään on viime vuosina lisääntynyt hieman ja 11,8 %:n mielestä tarve on merkittävästi lisääntynyt. Vastaajista lähes 60 % uskoi Venäjä-osaamisen tarpeen omassa työssään tulevaisuudessa lisääntyvän hieman ja 8,8 % mielestä tarve lisääntyy merkittävästi. Yli 70 % vastaajista oli jollain tapaa kiinnostunut osallistumaan, jos SAMIssa järjestettäisiin koulutusta Venäjään liittyen. Toimiessaan venäläisten kanssa vastaajille eniten haasteita oli aiheuttanut venäjän kieli, toiseksi eniten erilainen aikakäsitys tai tapa suunnitella/järjestellä asioita. Myös byrokratian suuri määrä ja erilainen valtaetäisyys/korkea hierarkia olivat olleet usein syinä tilanteisiin.
Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia, miten Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston henkilöstö suhtautuu venäläisiin ja Venäjään: nousisiko vastauksista esille esimerkiksi vahvoja stereotypioita tai asenteita. Mielenkiintoinen ja tarpeellinen tutkimusaihe olisi myös, mitä odotuksia ja tarpeita Savonlinnan seudun yrityksillä on Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistolle Venäjä-osaajien kouluttajana.