Osallisuus Lastenkirkossa
Von Zansen, Riikka (2014)
Von Zansen, Riikka
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405055926
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405055926
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lasten osallisuuden edistämisen menetelmiä evankelis-luterilaisen kirkon virtuaalisessa Lastenkirkossa. Lastenkirkko-palvelua uudistettiin vuonna 2012, ja tutkimuksen toimintaympäristö oli uusi Lastenkirkko.
Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-kyselyillä. Ensimmäinen kysely suunnattiin Lastenkirkkoa käyttäville lapsille keväällä 2013, vastauksia tuli 17. Linkki oli Lastenkirkon etusivun bannerissa kaikkien sivuilla käyvien vastattavissa. Toinen kysely tehtiin Lastenkirkon toiminnasta vastaaville aikuisille myös keväällä 2013. Siihen vastasi kuusi evankelis-luterilaisen kirkon työntekijää, ja ohjattuja virtuaalitilaisuuksia keväällä 2013 Lastenkirkossa piti seitsemän henkilöä. Linkki jaettiin Lastenkirkon aikuisten Facebook-ryhmässä, jossa oli noin 30 jäsentä, joista 17 henkilöä näki linkin.
Aineistot analysoitiin teemoittelulla ja pääteemoina olivat tutkimusongelmat. Lasten kyselyssä ne olivat millaisia kokemuksia lapsilla oli Lastenkirkosta ja mitä lapset halusivat tehdä Lastenkirkossa. Aikuisten kyselyssä pääteemat olivat: Miten aikuiset voivat mahdollistaa lasten osallisuutta? Miten tilaratkaisuilla voitaisiin paremmin mahdollistaa lasten osallisuutta?
Vastaajien mukaan Lastenkirkko oli vuorovaikutuksellinen, turvallinen paikka lapsille vapaa-ajan viettämiseen. Lastenkirkossa käyville löytyi erilaista tekemistä ohjatusta leikkihetkestä itsenäiseen kirkon tutkimiseen. Oleellista oli, että kirkko on lasten näköinen ja oloinen.
Johtopäätöksenä oli, että lapsen osallisuus verkossa tehtävässä hengellisessä työssä vaihtelee paljon hänen taustastaan ja ns. Lastenkirkkoon tulosyystä johtuen. Oleellista oli kohdata lapsi yksilönä ja arvostaa hänen mielipiteitään. Lisäksi lasten mielipiteet ja palaute tuli ottaa huomioon toiminnan suunnittelussa. Lopuksi koostettiin malli, jonka avulla Lastenkirkon aikuiset voivat edistää lasten osallisuutta Lastenkirkossa. Lastenkirkossa tehtävää työtä tulee kehittää vielä enemmän yhteisöllisemmäksi ja vuorovaikutukseen on hyvä keskittyä jatkossakin.
Laadullisen tutkimuksen aineisto kerättiin Webropol-kyselyillä. Ensimmäinen kysely suunnattiin Lastenkirkkoa käyttäville lapsille keväällä 2013, vastauksia tuli 17. Linkki oli Lastenkirkon etusivun bannerissa kaikkien sivuilla käyvien vastattavissa. Toinen kysely tehtiin Lastenkirkon toiminnasta vastaaville aikuisille myös keväällä 2013. Siihen vastasi kuusi evankelis-luterilaisen kirkon työntekijää, ja ohjattuja virtuaalitilaisuuksia keväällä 2013 Lastenkirkossa piti seitsemän henkilöä. Linkki jaettiin Lastenkirkon aikuisten Facebook-ryhmässä, jossa oli noin 30 jäsentä, joista 17 henkilöä näki linkin.
Aineistot analysoitiin teemoittelulla ja pääteemoina olivat tutkimusongelmat. Lasten kyselyssä ne olivat millaisia kokemuksia lapsilla oli Lastenkirkosta ja mitä lapset halusivat tehdä Lastenkirkossa. Aikuisten kyselyssä pääteemat olivat: Miten aikuiset voivat mahdollistaa lasten osallisuutta? Miten tilaratkaisuilla voitaisiin paremmin mahdollistaa lasten osallisuutta?
Vastaajien mukaan Lastenkirkko oli vuorovaikutuksellinen, turvallinen paikka lapsille vapaa-ajan viettämiseen. Lastenkirkossa käyville löytyi erilaista tekemistä ohjatusta leikkihetkestä itsenäiseen kirkon tutkimiseen. Oleellista oli, että kirkko on lasten näköinen ja oloinen.
Johtopäätöksenä oli, että lapsen osallisuus verkossa tehtävässä hengellisessä työssä vaihtelee paljon hänen taustastaan ja ns. Lastenkirkkoon tulosyystä johtuen. Oleellista oli kohdata lapsi yksilönä ja arvostaa hänen mielipiteitään. Lisäksi lasten mielipiteet ja palaute tuli ottaa huomioon toiminnan suunnittelussa. Lopuksi koostettiin malli, jonka avulla Lastenkirkon aikuiset voivat edistää lasten osallisuutta Lastenkirkossa. Lastenkirkossa tehtävää työtä tulee kehittää vielä enemmän yhteisöllisemmäksi ja vuorovaikutukseen on hyvä keskittyä jatkossakin.