Kilpailukykysopimuksen vaikutukset palkanlaskentaprosessiin
Ratilainen, Johanna (2017)
Ratilainen, Johanna
2017
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403144380
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403144380
Tiivistelmä
Opinnäytetyön taustalla on oma kokemukseni henkilönohjausjärjestelmien kehityksestä ICT-alan yrityksessä ja kilpailukykysopimuksen aiheuttamat muutosvaatimukset tietojärjestelmiin. Työllä ei ole toimeksiantajaa, vaan teen kartoitusta omasta mielenkiinnostani ja kehittääkseni ammatillista osaamistani.
Työn päätavoite on selvittää, mitä erilaisia työajan pidennysmahdollisuuksia yrityksillä on lakien ja työehtosopimusten puitteissa, millä eri tavoilla yritykset ovat päätyneet toteuttamaan työajan pidennyksen ja mitä muutoksia palkaton työajanpidennys on vaatinut palkanlaskentaprosessia tukeviin tietojärjestelmiin. Toissijaisina tavoitteina on kartoittaa muutoksen vaikutuksia sidosryh-miin kuten järjestelmän käyttäjiin, tilaajiin ja toimittajiin.
Tietoperustana työlle on palkanlaskentaprosessi sekä palkanlaskentaan ja työaikaan liittyvät lait ja asetukset, työehtosopimukset ja ammattiliitojen julkaisut paikallisista sopimuksista. Omaa kokemustani tuen tietojärjestelmätoimittajien tuotemateriaaleilla. Tutkimusmenetelmä on pääosin kvalitatiivinen aineistoanalyysi, mutta tutkimuksessa on myös empiirisiä, määrällisen tutkimuksen piirteitä, kun teoriaa sovelletaan käytäntöön ja yhdistetään omiin kokemuksiini.
Tutkimuksen päätuloksia ovat mahdolliset ja esimerkkitapauksissa valitut työajanpidennystavat sekä tavat muuttaa palkanlaskentaprosessia siten, että työajankirjauksessa tai palkkatulkinnas-sa voidaan huomioida palkaton työajanpidennys. Lisäksi tuloksena kuvataan tietojärjestelmän muutosprosessi tilaajan ja toimittajan kannalta valituissa tapauksissa niin, että se tukee valittuja käytäntöjä. Tuloksina kuvataan edelleen vaikutukset järjestelmän käyttäjän kannalta.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää jatkossa palkkaprosessia tukevien tietojärjestelmien ja pal-veluiden muutoshankkeissa tilaaja- ja toimittajayrityksissä. Vastaavia tietojärjestelmämuutoksia vaativat kilpailukykysopimuksen lisäksi työaikaan vaikuttavat laki- ja työehtosopimusmuutokset sekä digitalisaation myötä muuttuvat palkanlaskentaprosessit. Muutosprosessia tulee arvioida niin toimittajan, kuin tilaajankin näkökulmasta ja huomioida myös vaikutukset käyttäjien arkeen. Jatkotutkimusta kilpailukykysopimuksen vaikutuksista voi tehdä paljon, sillä muutokset on otettu käyttöön vasta tämän vuoden alussa. The subject of this Bachelor’s thesis is based on my personal work experience in a company operating on ICT field. Through my work, I got familiar with competitiveness pact and the soft-ware change requirements it produced. This work has no mandator. I’m doing this research based on my personal interest and to develop my occupational skills.
Main research problems are what possibilities companies have, to extend working times as agreed in competitiveness pact without braking the laws, rules of collective agreements or working agreements. Thesis work also tries to solve how selected companies have put extended working times into practice and what changes they have made in their salary calculation process and data systems supporting that process. Secondary research problem is how this change impacts on interest groups like system users, customers and suppliers.
The theoretical framework consists of salary calculation process, laws, agreements and publications regulating salary calculation and working time on different fields of operation. I will complete my own experience with product material provided by software suppliers. Main research method of this work is qualitative document analysis, but research has also some empiric quantitative features as theory is applied in practice and merged with my own experience.
Main objective of this work is to describe changes in salary calculation process by adjusting hour entry process and salary construction to support possible and selected ways of implementing unpaid work time addition. Secondary objective is to present supplier and customer perspective of software change management process of a service. Furthermore, objective is to clarify system user perspective.
The results can be utilized in future in change management of software and service supporting salary calculation process when customers and suppliers implement corresponding changes. Similar changes might be needed in systems when laws or collective agreements change or process of salary calculation advances through digitalization. The different perspectives should be noted when evaluating change. As the pact is valid only from the start of this year, the follow-up research on competitiveness pact could be conducted later to study effectiveness and impact of it.
Työn päätavoite on selvittää, mitä erilaisia työajan pidennysmahdollisuuksia yrityksillä on lakien ja työehtosopimusten puitteissa, millä eri tavoilla yritykset ovat päätyneet toteuttamaan työajan pidennyksen ja mitä muutoksia palkaton työajanpidennys on vaatinut palkanlaskentaprosessia tukeviin tietojärjestelmiin. Toissijaisina tavoitteina on kartoittaa muutoksen vaikutuksia sidosryh-miin kuten järjestelmän käyttäjiin, tilaajiin ja toimittajiin.
Tietoperustana työlle on palkanlaskentaprosessi sekä palkanlaskentaan ja työaikaan liittyvät lait ja asetukset, työehtosopimukset ja ammattiliitojen julkaisut paikallisista sopimuksista. Omaa kokemustani tuen tietojärjestelmätoimittajien tuotemateriaaleilla. Tutkimusmenetelmä on pääosin kvalitatiivinen aineistoanalyysi, mutta tutkimuksessa on myös empiirisiä, määrällisen tutkimuksen piirteitä, kun teoriaa sovelletaan käytäntöön ja yhdistetään omiin kokemuksiini.
Tutkimuksen päätuloksia ovat mahdolliset ja esimerkkitapauksissa valitut työajanpidennystavat sekä tavat muuttaa palkanlaskentaprosessia siten, että työajankirjauksessa tai palkkatulkinnas-sa voidaan huomioida palkaton työajanpidennys. Lisäksi tuloksena kuvataan tietojärjestelmän muutosprosessi tilaajan ja toimittajan kannalta valituissa tapauksissa niin, että se tukee valittuja käytäntöjä. Tuloksina kuvataan edelleen vaikutukset järjestelmän käyttäjän kannalta.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää jatkossa palkkaprosessia tukevien tietojärjestelmien ja pal-veluiden muutoshankkeissa tilaaja- ja toimittajayrityksissä. Vastaavia tietojärjestelmämuutoksia vaativat kilpailukykysopimuksen lisäksi työaikaan vaikuttavat laki- ja työehtosopimusmuutokset sekä digitalisaation myötä muuttuvat palkanlaskentaprosessit. Muutosprosessia tulee arvioida niin toimittajan, kuin tilaajankin näkökulmasta ja huomioida myös vaikutukset käyttäjien arkeen. Jatkotutkimusta kilpailukykysopimuksen vaikutuksista voi tehdä paljon, sillä muutokset on otettu käyttöön vasta tämän vuoden alussa.
Main research problems are what possibilities companies have, to extend working times as agreed in competitiveness pact without braking the laws, rules of collective agreements or working agreements. Thesis work also tries to solve how selected companies have put extended working times into practice and what changes they have made in their salary calculation process and data systems supporting that process. Secondary research problem is how this change impacts on interest groups like system users, customers and suppliers.
The theoretical framework consists of salary calculation process, laws, agreements and publications regulating salary calculation and working time on different fields of operation. I will complete my own experience with product material provided by software suppliers. Main research method of this work is qualitative document analysis, but research has also some empiric quantitative features as theory is applied in practice and merged with my own experience.
Main objective of this work is to describe changes in salary calculation process by adjusting hour entry process and salary construction to support possible and selected ways of implementing unpaid work time addition. Secondary objective is to present supplier and customer perspective of software change management process of a service. Furthermore, objective is to clarify system user perspective.
The results can be utilized in future in change management of software and service supporting salary calculation process when customers and suppliers implement corresponding changes. Similar changes might be needed in systems when laws or collective agreements change or process of salary calculation advances through digitalization. The different perspectives should be noted when evaluating change. As the pact is valid only from the start of this year, the follow-up research on competitiveness pact could be conducted later to study effectiveness and impact of it.