Sosiaalinen kuntoutus Oulun seudun yksityisen palveluntarjoajan mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköissä

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää mielenterveyskuntoutujien asumisyksikön työntekijöiden käsityksiä sosiaalisesta kuntoutuksesta. Tavoitteenamme oli tuottaa tietoa Webropol-kyselyn avulla siitä, miten sosiaalinen kuntoutus toteutuu ja ymmärretään työntekijöiden näkökulmasta mielenterveyskuntoutujien asumisyksiköissä. Opinnäytetyömme yhteistyötahona toimi Oulun seudun yksityinen palveluntarjoaja ja tutkimuksen tulokset on analysoitu yhteistyötahon työntekijöiltä saamistamme vastauksista. Kyselyn lähetimme kahteen asumispalveluyksikköön ja kyselyyn vastaajia oli viisi. Opinnäytetyössämme selvitimme vastauksia kahteen tutkimuskysymykseen: Miten työntekijät ymmärtävät sosiaalisen kuntoutuksen mielenterveyskuntoutujille suunnatuissa asumispalveluissa sekä miten sosiaalinen kuntoutus toteutuu mielenterveyskuntoutujille suunnatuissa asumispalveluissa päivittäisessä toiminnassa palveluissa työskentelevien työntekijöiden mielestä. Tietoperustamme koostuu opinnäytetyömme keskeisten käsitteiden määrittelemisestä eli sosiaalisen kuntoutuksen, sosiaaliohjauksen, mielenterveyskuntoutujan ja asumispalvelujen määrittelystä. Tutustuimme opinnäytetyömme aiheeseen muiden opiskelijoiden samankaltaisista aiheista tehtyihin opinnäytetöihin.

Toteutimme opinnäytetyömme laadullisena tutkimuksena. Analysoimme kyselystä saadun aineiston aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti. Tutkimuksen aineistosta nousi neljä pääluokkaa: palvelun yksilöllistäminen ja asiakkaan osallistaminen, arjenhallinnan tukeminen, yhteisöllisyys ja sosiaalisten suhteiden tukeminen sekä työotteet ja toimintamallit. Opinnäytetyömme johtopäätöksistä käy ilmi työntekijöiden käsitykset sosiaalisesta kuntoutuksesta ja sen toteutumisesta yksiköissä päivittäisessä toiminnassa. Työntekijät ymmärtävät sosiaalisen kuntoutuksen syrjäytymisen ehkäisemisenä, elämänhallinnan tukemisena ja palvelujen yksilöllistämisen kautta. Aineiston perusteella ja vertailemalla sitä tietoperustaan kävi ilmi, että työntekijöiden käsitys myötäilee sosiaalihuoltolain määrittelemää sosiaalista kuntoutusta. Aineiston perusteella yksiköissä sosiaalinen kuntoutus toteutuu päivittäisessä toiminnassa asiakkaan elämänhallinnan ja arjen toiminnoissa tukemisena, auttamisena ja ohjaamisena, yksilöllisten tarpeiden mukaisesti sekä kannustamalla yhteisöllisyyteen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen. Päivittäisessä toiminnassa hyödynnetään eri työotteita ja toimintamalleja.

The purpose of our thesis was to investigate the perceptions of social rehabilitation among employees of a housing services for clients of mental health rehabilitation. Our goal was to gather information through a Webropol survey on how social rehabilitation is understood and implemented from the perspective of employees in housing services for clients of mental health rehabilitation. Our thesis collaborated with a private service provider in the Oulu region, and the results of the study were analyzed based on responses received from employees of the collaborating organization. In our thesis, we explored answers to two research questions: How do employees understand social rehabilitation in housing services for clients of mental health rehabilitation, and How social rehabilitation is implemented in daily activities within housing services designed for mental health rehabilitees, according to the perspective of the employees working in the services. Our theoretical framework consisted of defining the key concepts of our thesis, namely social rehabilitation, social guidance, clients of mental health rehabilitation, and housing services. We also reviewed theses of other students on similar topics to familiarize ourselves with the subject matter of our thesis.

We conducted our thesis as a qualitative study, analyzing the data collected from a survey using data-based content analysis. The analysis revealed four main categories: individualizing services and involving the client, supporting everyday life management, fostering community and supporting social relationships, as well as work approaches and operational models. The conclusions of our thesis highlight the perceptions of employees regarding social rehabilitation and how it is implemented in daily activities within the units. The employees understand social rehabilitation as the prevention of social exclusion, the support of life management, and the individualization of services. Based on the data and by comparing it to the theoretical framework, it became evident that the employees’ perceptions align with the definition of social rehabilitation as described in the Social Welfare Act. According to the data, social rehabilitation in the units is realized in daily activities by supporting and guiding the client in managing their life and daily routines, in line with individual needs, and by encouraging community engagement and the maintenance of social relationships. Various work approaches and operational models are utilized in everyday activities.