Konnasta kunnon kansalaiseksi : rikostaustaisten kokemuksia desistanssin onnistumisen edellytyksistä

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli antaa ymmärrettävä kuva siitä, mitä desistanssiprosessi tarkoittaa, sekä selvittää rikostaustaisten ihmisten kokemuksia siitä, miten he kokevat desistanssiprosessin ja mitkä tekijät he kokevat merkityksellisiksi muutosprosessissa. Yhtenä opinnäytetyön lähtökohtana oli kokemusasiantuntijuus ja sen tuoma tieto desistanssin tutkimuskentälle. Tarkoituksena oli antaa ääni rikostaustaisille ihmisille.

Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa tiedonkeruumenetelmänä käytettiin yksilöteemahaastattelua. Aineisto analysoitiin teemoittain. Opinnäytetyötä varten haastateltiin kuutta KRIS Tampere ry:n toiminnassa mukana olevaa rikostaustaista henkilöä. Haastattelut etenivät teemojen mukaisesti, jotka olivat taustatiedot, rikollisuudesta irtautuminen ja sitä edistävät tekijät, rikollisuudesta irtautumista haittaavat tekijät, vertaistuki ja desistanssin sekundaarisuuden ilmeneminen.

Tutkimuksen mukaan desistanssiprosessissa on kyse useiden eri tekijöiden kokonaisuudesta ja tasapainosta. Päihderiippuvuus ja rikokset näyttävät kulkevan käsi kädessä, ja päihderiippuvaisille rikostaustaisille päihdekuntoutus näyttäytyi tutkimusaineistossa desistanssin onnistumisen kannalta välttämättömänä. Muita tutkimuksessa esiin nousseita desistanssiprosessiin eniten vaikuttavia tekijöitä ovat sosiaalisen piirin vaihtaminen, identiteetin muutos, riittävä tukiverkosto ja vertaistuki, sekä elämän perusasiat kuten asunto.

Opinnäytetyö nosti esiin desistanssiprosessin onnistumisen kannalta merkityksellisiä tekijöitä rikostaustaisten ihmisten kokemusten lähtökohdasta. Olennaista on oikein ajoitettu, riittävä ja tarpeeksi pitkäkestoinen tukikokonaisuus, jonka muodostaa eri tukimuotojen verkosto. Opinnäytetyötä voi hyödyntää desistanssin tutkimuksessa ja desistanssiin pyrkivien rikostaustaisten tukimuotojen kehittämisessä. Tulevaisuudessa voisi pohtia esimerkiksi rikostaustaisten tukijärjestelmien kykyä ottaa huomioon muutosprosessiin luonnollisena kuuluva aaltoliike sekä tukijärjestelmien mahdollisuuksia ottaa paremmin huomioon ihmisten yksilöllisyys ja muutosprosessin eri vaiheet.

The purpose of this thesis was to give an understandable picture of the process of desisting from crime and to examine how people with criminal backgrounds experienced the desistance process and which factors they deemed as significant in the transition process. An important baseline in this thesis was experience based expertise and information it can bring to the study field of desistance. The aim was to give a voice to people with criminal backgrounds.

The data were collected through thematic interviews, and analyzed by themes. Six people with criminal backgrounds who were involved with KRIS Tampere ry were interviewed. The interviews proceeded in accordance with the themes which were background information, desistance from crime and factors that support it, factors that hinder desistance, peer support and the appearance of secondary desistance.

The results revealed that the process of desistance was about the combination and balance of several different factors. Substance abuse and criminal behavior seemed to go hand in hand and to offenders who suffer from substance addiction, substance abuse rehabilitation appeared to be essential in order for desisting from crime to be successful. Other factors the study raised as most effective in desistance process were changing one´s social circle, change in one´s identity, sufficient support network and peer support and fundamental things in life such as accommodation.

The study highlighted the meaningful factors to the desistance process from the viewpoint of people with criminal backgrounds. Correctly timed and sufficient support entirety that consists of different forms of support and that continues long enough is essential. This study can be utilized in the research of desistance and in the development of support forms for offenders who wish to desist from crime. In the future it could be useful to explore for example the ability of the offender´s support system to take into account the wave motion that is a natural part of any change process. Also it would be beneficial to study the ability of the support system to better pay attention to people´s individuality and the different stages of change process.