Insuliinipumpun käyttöominaisuuksien hyödyntäminen - Diabeetikon näkökulma

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella asuvien diabeetikoiden insuliinipumpun käyttöominaisuuksien hyödyntämistä. Idea opinnäytetyöhön tuli Etelä-Karjalan keskussairaalan endokrinologiselta poliklinikalta. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena ja kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla kartoitettiin, kuinka diabeetikot hyödyntävät insuliinipumppua päivittäisissä toiminnoissaan. Tavoitteena oli saada tietoa insuliinipumpun toimintojen hyödyntämisestä sekä kehittämisehdotuksia diabeetikoiden hoidon ohjaukseen. Kyselylomakkeet lähetettiin kaikille insuliinipumpun käyttäjille (n=77) Eksoten alueella. Ikäjakauma oli 15–80 vuotta ja vastauksia palautui 32. Kysely toteutettiin toukokuussa 2015. Tulosten perusteella selvisi, että insuliinipumppuhoito on yleisempää tyypin 1 diabeetikoilla, ja aktiivisimpia vastaajia olivat työikäiset naiset. Insuliinipumppupotilaat käyttävät pumpun erikoistoimintoina annosmuutoksia, erikoisboluksia ja ateriaboluksia. Vastauksissa tuli esiin monenlaisia kehittämisehdotuksia, mutta käyttöominaisuuksista oli vain vähän tietoa. Ohjaukseen ja pumpun käyttöön diabeteksen hoidossa oltiin tyytyväisiä. Tutkimuksen perusteella insuliinipumpun käyttäjien ohjauksen parantamiseksi tarvitaan lisää resursseja sekä tietoutta pumpun käytöstä koko terveydenhuollon henkilöstölle. Vertaistukiryhmien perustaminen olisi edullinen ja haluttu keino potilaiden tiedon lisäämiseksi. Diabetes on tuttu lähes jokaiselle, mutta sen uusimmat hoitomuodot ovat edelleen vieraita diabeetikolle itselleen, hänen läheisilleen sekä terveydenhuollon henkilöstölle.

The purpose of this thesis was to examine the use of the insulin pump by the diabetics who live in South-Karelian Health Care District. The idea for this thesis came from the endocrinological outpatient clinic at the South Karelia Central Hospital. The thesis was executed as a qualitative and quantitative study. The data for this thesis was collected with a halfstructured questionnaire. The purpose was to find out how diabetics use their insulinpump in their daily activities, and get ideas how to improve its guiding. The questionnaires were sent to 77 persons who uses insulinpump in South-Karelian Health Care district. The age range was from 15 to 80 years and totally 32 responses were returned. Inquiry was accomplished in May 2015. The results of the study show that insulin pump treatment is more common for type 1 diabetics. The most active respondents were women of working age. Insulinpump patients use dose modifications, special bolus and meal bolus as the most common features. Many good suggestions were proposed along the responses how to improve guiding, as well as lack of knowledge of the special features. Many respondents were also satisfied with the guidance of nurses and in the pump as a treatment. Based on the findings, pump-users need more guidance and knowledge from its use. This requires more resources and also knowledge for the whole health care personnel. Peer support groups would be cheap and desired way to add information for the patients. Diabetes is familiar to almost everyone, but its newest treatments are still unfamiliar for diabetics as well as to their close relatives and health care personnel.