Aivohalvauskuntoutujien harjoittelu Lokomat-kävelyrobotilla : kävelymatkan pituus ja alaraajojen aktiivisuus kävelyrobotilla kävellessä
Helin, Juulia; Korpela, Kirsi; Leikkonen, Emmi (2015)
Helin, Juulia
Korpela, Kirsi
Leikkonen, Emmi
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120719678
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120719678
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Lokomat-kävelyrobotin vaikutusta aivohalvauskuntoutujien kävelymatkan pituuteen ja alaraajojen aktiivisuuteen kävelyrobotilla kävellessä. Toimeksiantajana toimi Laitilan Terveyskoti, jossa tutkittu aineisto kerättiin terapiatilanteissa vuosina 2012-2014. Opinnäytetyössä käytettiin valmista aineistoa, jonka Lokomat-kävelyrobotti on tallentanut automaattisesti harjoittelukertojen yhteydessä. Opinnäytetyö tehtiin vuosien 2014-2015 aikana.
Tarkastelujoukkoon kuului kymmenen kroonista aivohalvauskuntoutujaa. Tarkasteluajanjakso oli puoli vuotta Lokomat-kävelyrobotilla harjoittelun aloittamisesta, josta valittiin kuntoutujan kolme harjoituskertaa mittauskohteiksi. Muuttujat olivat kävelymatka, harjoittelukertojen määrät, aktiivinen harjoitteluaika, kävelynopeus, sairastumisajankohdan merkitys ja kävelyn laatuun vaikuttava alaraajojen aktiivisuus Lokomat kävelyrobotilla harjoiteltaessa. Aineistoa tarkasteltiin tilastollisin menetelmin SPSS-ohjelmalla, poislukien biofeedback-taulukot, joista alaraajojen aktiivisuutta tulkittiin silmämääräisesti.
Opinnäytetyön tuloksena oli, että mitä aikaisemmin sairastumisajankohdastaan aivohalvauskuntoutuja aloitti Lokomat-kävelyrobotilla harjoittelun ja mitä useammin harjoitteli, sitä enemmän kävelymatka lisääntyi. Optimaalisen kävelynopeuden myötä kuntoutuja pystyi aktivoimaan mahdollisimman hyvin alaraajojen lihaksia fysiologisen kävelysyklin mukaisesti kävelyrobotilla kävellessä.
Tarkastelujoukkoon kuului kymmenen kroonista aivohalvauskuntoutujaa. Tarkasteluajanjakso oli puoli vuotta Lokomat-kävelyrobotilla harjoittelun aloittamisesta, josta valittiin kuntoutujan kolme harjoituskertaa mittauskohteiksi. Muuttujat olivat kävelymatka, harjoittelukertojen määrät, aktiivinen harjoitteluaika, kävelynopeus, sairastumisajankohdan merkitys ja kävelyn laatuun vaikuttava alaraajojen aktiivisuus Lokomat kävelyrobotilla harjoiteltaessa. Aineistoa tarkasteltiin tilastollisin menetelmin SPSS-ohjelmalla, poislukien biofeedback-taulukot, joista alaraajojen aktiivisuutta tulkittiin silmämääräisesti.
Opinnäytetyön tuloksena oli, että mitä aikaisemmin sairastumisajankohdastaan aivohalvauskuntoutuja aloitti Lokomat-kävelyrobotilla harjoittelun ja mitä useammin harjoitteli, sitä enemmän kävelymatka lisääntyi. Optimaalisen kävelynopeuden myötä kuntoutuja pystyi aktivoimaan mahdollisimman hyvin alaraajojen lihaksia fysiologisen kävelysyklin mukaisesti kävelyrobotilla kävellessä.