Perheiden tuen tarve valvotussa koevapaudessa
Sorjonen, Emilia; Kirkinen, Aino-Maria; Kontio, Veli-Pekka (2015)
Sorjonen, Emilia
Kirkinen, Aino-Maria
Kontio, Veli-Pekka
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121620997
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015121620997
Tiivistelmä
Valvotun koevapauden tarkoituksena on tukea vangin sijoittumista takaisin yhteiskuntaan. Valvotussa koevapaudessa vanki pääsee suorittamaan loppuosan rangaistuksesta vapaudessa, mutta tiukassa valvonnassa ja rajoitusten alaisena. Tukipartio valvoo ja tukee valvotussa koevapaudessa olevia vankeja. Perheet joutuvat vaikeaan tilanteeseen, kun yksi perheenjäsenistä joutuu vankilaan. Tämä tuo monia haasteita perheiden elämään.
Perheiden tuen tarvetta valvotussa koevapaudessa ei ole juurikaan tutkittu. Rikosseuraamuslaitos on laatinut lapsi-ja perhetyön linjaukset vuonna 2013, jossa painotetaan lastennäkökulmaa ja perheiden huomioimisen tärkeyttä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää millaista tukea valvotussa koevapaudessa olevan perhe tarvitsee. Opinnäytetyössä selvitettiin perheiden tuen tarvetta ja miten tukipartio voisi kehittää työtään siten, että se huomioisi ja tukisi heitä enemmän. Opinnäytetyössä tutkittiin Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusaluetta ja se tehtiin toimeksiantajan tarpeesta. Perheiden tuen tarvetta selvitettiin haastattelulomakkeilla, jotka toimitettiin vastaajille tukipartioiden kautta. Saatujen vastausten pohjalta tehtiin kysely tukipartiolle, jossa selvitettiin tukipartio-ohjaajien näkökulmaa perheiden tuen tarpeeseen.
Pääsääntöisesti perheillä ei ollut lisätuen tarvetta, koska he kokivat jo saavansa tarpeeksi tukea. Valvotun koevapauden vaikutukset nähtiin enimmäkseen positiivisina. Tukipartion tekemien kotikäyntien vaikutus kyselyyn vastanneisiin ei ollut merkittävä ja lapset otettiin kotikäynneillä hyvin huomioon. Useimmiten lapsille ei kuitenkaan ollut kerrottu valvotusta koevapaudesta. Tukipartion antamaan tukeen oltiin pääosin tyytyväisiä ja suurin osa perheistä koki saavansa riittävästi tukea valvotun koevapauden aikana.
Myös tukipartion vastausten perusteella valvottu koevapaus vaikutti perheisiin pääsääntöisesti positiivisesti. Tukipartion ohjaajat tukivat monella tavalla, varsinkin keskusteluapu nousi esille. Kotikäynteihin perheet suhtautuivat myös positiivisesti. Tukipartio koki tukevansa perheitä pääosin tarpeeksi, mutta heitä olisi mahdollista tukea vielä enemmän. Esimerkiksi keskusteluja perheenjäsenten ja tuomitun kanssa voitaisiin lisätä ennen valvotun koevapauden alkamista. Yksinelävien valvottua koevapautta suorittavien vankien tuen tarvetta voitaisiin tulevaisuudessa tutkia, sekä tuen tarvetta vanhemmuuden näkökulmasta. Näin saataisiin lisää tietoa koko perheen tuen tarpeesta valvotussa koevapaudessa ja tukipartion työtä voitaisiin kehittää entistä enemmän.
Perheiden tuen tarvetta valvotussa koevapaudessa ei ole juurikaan tutkittu. Rikosseuraamuslaitos on laatinut lapsi-ja perhetyön linjaukset vuonna 2013, jossa painotetaan lastennäkökulmaa ja perheiden huomioimisen tärkeyttä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää millaista tukea valvotussa koevapaudessa olevan perhe tarvitsee. Opinnäytetyössä selvitettiin perheiden tuen tarvetta ja miten tukipartio voisi kehittää työtään siten, että se huomioisi ja tukisi heitä enemmän. Opinnäytetyössä tutkittiin Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusaluetta ja se tehtiin toimeksiantajan tarpeesta. Perheiden tuen tarvetta selvitettiin haastattelulomakkeilla, jotka toimitettiin vastaajille tukipartioiden kautta. Saatujen vastausten pohjalta tehtiin kysely tukipartiolle, jossa selvitettiin tukipartio-ohjaajien näkökulmaa perheiden tuen tarpeeseen.
Pääsääntöisesti perheillä ei ollut lisätuen tarvetta, koska he kokivat jo saavansa tarpeeksi tukea. Valvotun koevapauden vaikutukset nähtiin enimmäkseen positiivisina. Tukipartion tekemien kotikäyntien vaikutus kyselyyn vastanneisiin ei ollut merkittävä ja lapset otettiin kotikäynneillä hyvin huomioon. Useimmiten lapsille ei kuitenkaan ollut kerrottu valvotusta koevapaudesta. Tukipartion antamaan tukeen oltiin pääosin tyytyväisiä ja suurin osa perheistä koki saavansa riittävästi tukea valvotun koevapauden aikana.
Myös tukipartion vastausten perusteella valvottu koevapaus vaikutti perheisiin pääsääntöisesti positiivisesti. Tukipartion ohjaajat tukivat monella tavalla, varsinkin keskusteluapu nousi esille. Kotikäynteihin perheet suhtautuivat myös positiivisesti. Tukipartio koki tukevansa perheitä pääosin tarpeeksi, mutta heitä olisi mahdollista tukea vielä enemmän. Esimerkiksi keskusteluja perheenjäsenten ja tuomitun kanssa voitaisiin lisätä ennen valvotun koevapauden alkamista. Yksinelävien valvottua koevapautta suorittavien vankien tuen tarvetta voitaisiin tulevaisuudessa tutkia, sekä tuen tarvetta vanhemmuuden näkökulmasta. Näin saataisiin lisää tietoa koko perheen tuen tarpeesta valvotussa koevapaudessa ja tukipartion työtä voitaisiin kehittää entistä enemmän.